Millaisessa Suomessa elämme tänään, kuntavaalien ollessa jo nurkan takana? Nähdäkseni elämme maassa, jossa on useita erilaisia totuuksia siitä, miten kansankunnallemme menee. Elämme maassa, jossa eriarvoistumiskehitys ja kasvavat leipäjonot ovat toisille totisinta totta, mutta toisille ne ovat asia, josta ei tarvitse välittää laisinkaan.
Pääministeri Sipilä sanoi viime lauantaina YLE:n Ykkösaamussa: ”Haluan, että hyvinvointiyhteiskunta Suomessa pelastuu ja eriarvoistumiskehitys saadaan Suomessa pysäytettyä. Tiedän, että meillä on siihen oikeat lääkkeet olemassa.”
Herää kysymys, millainen mielikuvitus on ihmisellä, joka kykenee vakuuttelemaan itselleen, että lääkekorvauksien ja sosiaalietuuksien leikkaukset, palvelumaksujen korotukset ja palveluiden heikentäminen sekä samanaikaiset veronkevennykset, jotka hyödyttävät eniten suurituloisia, voisivat mistään suunnasta katsottuna olla oikeita lääkkeitä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen?
Näyttää siltä, että meillä kuntapäättäjillä on aivan valtava tehtävä käsissämme, estää ja jarruttaa sitä hyvinvointiyhteiskunnan tuhoamista, jota perusporvarihallitus tällä hetkellä toteuttaa.
Olemme tässä pelastustyössä joissain kunnissa onnistuneet melko hyvin. Kerava on esimerkki kunnasta, joka päätti tänä vuonna Suomen hallituksen päätöksistä huolimatta olla romuttamatta lasten tasa-arvoista varhaiskasvatusoikeutta. Kerava on esimerkki kunnasta, joka tänä vuonna päätti olla kasvattamatta päivähoidon ryhmäkokoja.
Kerava on myös esimerkki kunnasta, joka ei ole lähtenyt Suomen hallituksen esitysten mukaisiin asiakasmaksujen tuntuviin korotuksiin lasten iltapäiväkerhomaksuissa eikä terveyskeskusmaksuissa. Samaan aikaan olemme Keravalla kulkemassa vastavirtaan myös siinä, että olemme pienentämässä peruskoulujen luokkakokoja, vaikka valtion puolelta ei tähän asiaan enää tukea annetakaan.
Nämä asiat ovat niitä, joiden puolesta Vasemmistoliitto on tehnyt paljon töitä, ja välillä joutunut heiluttamaan taistelulippuakin, mutta ilman puoluerajat ylittävää yhteistyötä emme olisi näitä tavoitteita saavuttaneet. Näistä hyvistä keravalaisista päätöksistä kiitos kuuluu meille kaikille!
Missä mennään nyt 2017 budjettipäätösten osalta?
Kiitos kaikille neuvottelijoille sujuvasta ja pääosin hyvästä neuvotteluilmapiiristä. Kaupunginjohtajan alkuperäiseen esitykseen lisättiin neuvottelujen kuluessa useita hyviä asioita, jotka kaupunginjohtaja ystävällisesti otti mukaan omaan esitykseensä. Näihin kuuluivat mm.:
– Kasvatus- ja opetustoimen 2 perheohjaajaa
– Soten 2 uutta vakisijaista, 1 hammashoitaja, 1 kotifysioterapeutti ja 1 Hopeahovin päivätoiminnan ohjaaja.
– Vapariin Sinkan infotyöntekijän virka.
– Lisäksi neuvottelujen kuluessa torjuttiin joidenkin ilmoille heittämä ajatus eskariryhmien aikuiset/lapset -suhdeluvun tiukentamisesta (8 vs. 7 esikouluikäistä kasvattajaa kohden). Tätä heikennystä ei siis tule. Tästä päätöksestä olemme erittäin iloisia.
– Lisäksi neuvotteluissa selvitettiin Vasemmistoliiton ehdotuksesta kaupungin omien rakennushankkeiden oman valvojan palkkaamista kaupungin palkkalistoille ostopalvelukonsulttien sijasta. Muilta ryhmiltä ei tähän tullut tukea, mutta KJ antoi selvitysten jälkeen ymmärtää, että on kanssamme sinänsä samaa mieltä siitä, että tästä tulisi kunnan omille rakennustyömaille sekä säästöä että kaivattua laatua. Haluammehan sekä infrahankkeissa että esimerkiksi koulujen rakennushankkeissa veronmaksajien rahojen vastineeksi laatua, emmekä sekundaa. Toivomme siis, että tämä asia etenee tekniikan johtokunnassa ensi vuonna, vaikka tätä ei budjettisopimukseen kirjattukaan.
-Vasemmistoliitto ehdotti lisäksi, että nuorisovaltuuston, sekä vanhus- ja vammaisneuvoston työvälineisiin (ipad ja laitetuki) varattavaisiin budjettiin määrärahat. Näistä vain nuorisovaltuustoa koskeva esitys sai kannatusta ja sen KJ otti mukaan omaan pohjaesitykseensä.
-Vasemmistoliitto toivoo, että yhdenvertaisuuden ja arvostuksen osoitukseksi myös vanhus- ja vammaisneuvoston osalta kaikille luottamustehtävissä oleville annettaisiin vaalien jälkeen samat laitteet ja niihin käyttäjätuki, kun uudet henkilöt astuvat kesällä tehtäviinsä.
-Vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite on ollut, että Kerava ottaisi käyttöön sosiaalisen luototuksen. Valitettavasti tästä asiasta emme vieläkään saaneet aikaan toteutuspäätöstä budjettineuvotteluissa. Selvitys sosiaalisen luototuksen käynnistämisestä kuitenkin on tekeillä. Sen takarajaksi sovittiin helmikuun loppu, jonka jälkeen siitä asiasta päätettiin pitää neuvottelut.
-Samoin selvitys lasten ja nuorten harrastusmaksuista sekä seurojen tukemisesta on tekeillä. Vasemmistoliiton tavoite budjettineuvotteluissa oli, että alle 18v. harrastevuoroista olisi tehty päätös, että niistä ei peritä jatkossa vuokria. Tämä ei mennyt läpi, mutta selvityksen takarajaksi sovittiin maaliskuun loppu, jonka jälkeen tästäkin asiasta tulee omat neuvottelunsa.
-Huolimatta siitä, että Vasemmistoliiton kaikkia tavoitteita ei budjettineuvotteluissa saavutettu, saatiin kuitenkin monta hyvää asiaa mahtumaan budjettiin, esimerkiksi luokkakokojen pienentämistä jatketaan ja vanhuspalveluihin panostetaan.
Investointipuolella haluamme kiinnittää huomiota pitkään tavoitteenamme olleen uimahallin kohtaloon. Valitettavasti asiat eivät uimahalliremontin osalta ole edenneet siihen tahtiin, kuin on ollut tarkoitus ja monet keravalaiset kärsivät nyt tärkeän kunto- ja terveysliikuntapaikan puutteesta. Vasemmistoliitto edellyttää, että uimahallihanke etenee välittömästi, kun sen peruskorjaus- ja laajennushankkeen toteutuksen tarjouskilpailu saadaan päätökseen nyt joulukuun puolivälissä.
Toinen asia, mihin kiinnitämme huomioita investoinneissa, ovat koulu- ja päiväkotihankkeet. Olemme tyytyväisiä, että Vasemmistoliiton jo aiemmin esille nostama ehdotus Päivölänkaaren yksikön laajentamisesta tuli palveluverkkotyöryhmän kannaksi, vaikka siellä lähdettiin alun perin liikkeelle Ahjon koulun laajentamisesta.
Jo ennen palveluverkkotyöryhmän perustamista totesimme viime vuoden budjettineuvotteluissa, että Keravan kasvusuunnat huomioon ottaen Päivölänkaaren koulu väljine ympäristöineen olisi luontevin paikka koulun laajennukselle. Kun vielä muistetaan joidenkin tahojen takavuosina ajama Päivölänkaaren koulun lakkautusuhka, olemme iloisia siitä, että asiat ovat menossa nyt järkevään suuntaan.
Sen sijaan Kanniston ja Savion alueen päiväkotitilanteesta olemme nyt huolissamme, ja toivomme, että vaikka nyt ollaan suunniteltu investointeja nimenomaan Kanniston alueen päiväkoteihin, ei Savion aluettakaan unohdettaisi, vaan pidettäisiin huolta siitä, että sielläkin on jatkossa riittävästi kunnallisia päivähoitopaikkoja.
Lopuksi
Erittäin tärkeää Keravan tulevaisuuden ja myös pitkän tähtäimen kuntatalouden kannalta on työttömyyden hoito. Kuinka panostamme riittävästi siihen, että pitkäaikaistyöttömyys ei pitkity ja työikäinen terve väki saadaan takaisin työelämään?
Palkkatuella työllistäminen työssäoloehdon (8 kk) ajaksi on pitkäaikaistyöttömälle, kunnalle ja valtiolle paras mahdollinen toimi. Palkkatuella työllistyminen johtaa muita keinoja useammin myös pitkäaikaisempaan työsuhteeseen.
Työllistyminen vähintään 8 kuukaudeksi tuo kunnalle ja valtiolle verotuloja ja poistaa työttömän työttömyyskorvausten sekä toimeentulotuen piiristä (palkkatuen edellytys on TES:n mukainen palkka). Jos työtön on työttömyyskassan jäsen työjakso tuo hänelle jatkossa jälleen oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Mikäli palkkatukirahoja ei taaskaan valtiolta saada riittävästi, voi silti olla kannattavampaa kunnan työllistää itselleen osaava pitkäaikaistyötön, tekemään tuottavaa työtä, verrattuna siihen, että pitkäaikaistyöttömästä maksetaan KELA-sakkoa ja ehkä toimettomaksi jäävän ihmisen työkyky saattaa heikentyä.
Työllistämisen inhimillinen vaikutus on mittaamattoman suuri, ihminen pääsee osalliseksi yhteiskuntaa.
Toivottavasti tämä kiinnostaa keravalaisia kuntapäättäjiä. Olemme linjanneet, että työllisyysyksikkö siirtyy jatkossa keskushallinnon alle ja asia on meille tärkeä. Toivottavasti työllistämisresurssit turvataan siten, että aito työllistäminen on mahdollista.
Kiitos kaikille kaupungin työntekijöille kuluneesta vuodesta! Vasemmisto jatkaa iloisina veronmaksajina ja laadukkaiden kuntapalveluiden käyttäjinä sekä vastuullisina kuntapäättäjinä kohti ensi vuotta.
Punavihreää joulua!