Ajatuksia elämästä Keravalla.
Äänestykset taidemuseosta ja valtuusto-ohjelmasta
Maa 9th
Kaupunginvaltuuston varsin pitkäksi venyneessä kokouksessa naistenpäivän iltana 8.3.2010 äänestettiin monista asioista, mm. taidemuseon siirtymisestä entiseen Kinnarpsin kiinteistöön ja valtuusto-ohjelman hyväksymisestä. Vasemmistoliitto jäi lopulta ulos Keravan valtuustosopimuksesta: asetimme palvelut ja henkilöstön kireän taloudenpidon edelle.
Kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön jaksaminen
Lisäksi hyväksyttiin mm. Keravan vuoden 2010 talouden lautakuntakohtaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmakohdassa esitin huoleni siitä, kuinka huolehditaan kasvatus- ja opetustoimen henkilökunnan jaksamisesta, kun talouden raami on vedetty äärimmäisen tiukoille ja ohjelmaan on kirjattu henkilöstövähennyksiä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmämme pj. Maila Hölttä puolestaan esitti huolensa sosiaali- ja terveystoimen liian pienen budjetin johdosta, joka koskettaa erityisesti resurssipulasta kärsiviä lastensuojelua, toimeentulotuen käsittelyä sekä perheneuvolatoimintaa.
Taidemuseo muuttaa keskustaan
Taidemuseo siirtyy tulevaisuudessa siis Keravan keskustaan. Äänestyksen jälkeen tilojen remontointiin sekä muuttamiseen taidemuseon tarpeisiin sopivaksi myönnettiin suurempi summa kuin mitä valtuustolle annetussa pohjaesityksessä oli ns. supistetussa remonttimallissa esitetty. Olen tyytyväinen, että taidemuseon tuleva toiminta halutaan turvata ja remontoida sen tarpeita paremmin vastaavat tilat kuin miltä tässä välillä jo säästösyistä uhkaavasti näytti.
Tein taidemuseokohdassa myös toivomusponsiesityksen, jossa pyysin selvittämään tulevien tilaratkaisujen yhteydessä mahdollisuudet järjestää keravalaisille kuvataiteilijoille työtiloja, kun Klondyken tiloissa olleista Keravan viimeisistä olemassa olleista taiteilijoiden työhuoneista on nyt luovuttu.
Vasemmisto ulos valtuustosopimuksesta
Pitkään valmisteilla ollut valtuusto-ohjelma hyväksyttiin tänään Keravan valtuustossa. Keravan vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli mukana valtuusto-ohjelman neuvotteluissa aina loppusuoralle asti, ja ryhmämme edustaja Maila Hölttä sai monia hyviä muutosehdotuksia läpi valtuusto-ohjelman lopulliseen versioon. Kuitenkaan vasemmistoliiton ryhmän kynnyskysymyksiä emme saaneet ohjelmaan läpi valmisteluvaiheessa ja siksi toimme ne vielä valtuustosaliin äänestykseen.
Ehdotimme, että valtuusto-ohjelmassa ei tule etukäteen lyödä lukkoon koko lopun valtuustokauden kunnallisveroprosenttia. Emme halua jäädyttää veroprosenttia nykyiseen 18.75 prosenttiin, sillä mikäli taloudellinen tilanne heikkenisi, olisimme mieluummin valmiita turvaamaan kaupunkilaistemme hyvinvointipalvelut, kuin pitämään kynsin hampain veroprosenttia alhaisena.
Lisäksi ehdotimme, että valtuusto-ohjelmasta poistettaisiin kirjaus henkilöstöohjelmasta, jonka mukaan Kerava vähentää lähivuosina 75 henkilötyövuotta. Mielestämme kategorinen henkilöstönvähennysohjelma ei ota huomioon kuntalaisten palvelutarpeita ja niiden edellyttämiä henkilöstöresursseja.
Äänestyksissä hävisimme, ja jätimme näiden mainittujen kohtien osalta eriävän mielipiteen. Tästä seuraa se, että kun valtuusto-ohjelman pohjalta valtuustoryhmät allekirjoittavat sitovan valtuustosopimuksen, olemme Vasemmistoliiton valtuustoryhmänä jättäytyneet tämän valtuustosopimuksen ulkopuolelle. Ulkona sopimuksesta ovat myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, jotka tosin jättäytyivät pois jo aiemmin, ennen kuin edes tiesivät valtuusto-ohjelmasta käytävien neuvotteluiden lopputulosta.
Keravan Vasemmistoliitto ei siis ole mukana hyväksymässä kaupunkimme palveluiden heikennyksiä ja henkilöstövähennyksiä. Muilta osin olemme tänään 8.3.2010 hyväksytyn valtuusto-ohjelman takana.
Kasvisruoka päivittäiseksi vaihtoehdoksi kouluruokailuun Keravalla
Maa 9th
Tein 8.3.2010 Keravan kaupunginvaltuustossa seuraavan aloitteen, jonka allekirjoitti yhteensä 33/51 valtuutetusta. Arvelin, että tällaisella valinnanvapautta ja sen kautta kasvisruoan syöntiä edistävällä aloitteella on paremmat mahdollisuudet menestyä Keravalla, kuin että olisin esittänyt Helsingin ja Tampereen mallin mukaista kerran viikossa kaikille tulevaa kasvisruokapäivää.
Kasvisruoka päivittäiseksi vaihtoehdoksi kouluruokailuun Keravalla
Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologista jalanjälkeä.
Ravinnon ilmastovaikutukset syntyvät tuotantoketjun eri vaiheissa kuten rehuntuotannossa, karjankasvatuksessa, liikenteessä ja elintarviketeollisuudessa. Eläinperäisten tuotteiden kuten lihan ja meijerituotteiden ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin kasvikunnan tuotteiden. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että eläintuotanto on liikennettäkin pahempi kasvihuonepäästöjen lähde.
Lihankulutus on ollut kasvussa: vuonna 2008 suomalaiset söivät lihaa keskimäärin 77 kg henkeä kohden. Vihanneksia puolestaan kulutettiin viime vuonna henkeä kohden 69 kg. (Tilastokeskus, Ravintotase, 2009) Suomalaisten kasvisten syönti on suositeltua tavoitetta alhaisempaa.
Koulujen tavoitteena on kasvattaa lapsia terveellisiin ravintotottumuksiin, elämäntapoihin ja eettisesti kestäviin arvoihin. Kasvisruoan tarjonnan lisääminen kouluissa kannustaisi lapsia ja nuoria omaksumaan ympäristön ja terveyden kannalta hyviä ruokailutottumuksia.
Kouluruokasuosituksessa vuodelta 2008 suositellaan ateriavaihtoehtona kasvisruokaa. Kasvisruoan käytön edistämisen kannalta ratkaisevaa on kasvisruoan laatu ja maku.
Keravan kouluissa kasvisruokaa on tällä hetkellä saatavilla päivittäin erikoisruokavaliona, mutta se edellyttää sitoutumista jokapäiväiseen kasvisruokailuun, eikä siten ole tarjolla kaikille oppilaille.
Vaihtoehtojen vapaalla valittavuudella edistettäisiin kasvisruoan käyttöä ja tutustumista erilaisiin raaka-aineisiin ja makuihin. Säännöllisellä, riittävällä ja mieluisalla opiskelija- ja kouluaterialla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen opetusta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keravan kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön kasvisruoka päivittäisenä ateriavaihtoehtona, joka on kaikkien ruokailijoiden vapaasti otettavissa.
Keravalla 8.3.2010
Pia Lohikoski
sekä 32 muuta Keravan kaupunginvaltuutettua
Työn jakaminen, perustulo ja koulutustakuu
Maa 2nd
Keravalla pidettiin lauantaina 27.2.2010 Mitä on uusi vasemmisto? -tilaisuus. Keravan vasemmistoliiton järjestämä avoin tavoiteohjelmaseminaari jäsenille, kannattajille ja kaikille kiinnostuneille keräsi lauantai-iltapäiväksi vanhalle kirjastolle 30-henkisen innokkaan osallistujajoukon.
Keskustelua käytiin laajalla skaalalla yhteiskuntapolitiikasta ja vasemmistolaisista uusista keskustelunavauksista, kuten Robin Hood -verosta, kansanpankista, 10 euron minimituntipalkasta, työn jakamisesta sekä perustulosta.
Oma alustukseni seminaarissa käsitteli Vasemmistoliiton tavoitteiden asettelua työn ja toimeentulon kysymyksissä. Koska työelämä ja koulutus kytkeytyvät läheisesti toisiinsa, esittelin samalla hieman myös puolueen koulutuspoliittisia ajatuksia.
Tasa-arvoa työelämään
Haluamme tasa-arvoa työelämään. Samasta ja samanarvoisesta työstä on alettava maksaa kaikille samaa palkkaa. Tähän voidaan puuttua työelämän lainsäädäntöä ja tasa-arvolakia kehittämällä sekä valvonnan resursseja lisäämällä.
Naisten, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien palkkasyrjintä johtaa epäoikeudenmukaisuuden lisäksi myös yleiseen työsuhteiden ja palkkojen huonontamiseen. Pätkä-, silppu- ja vuokratyöläisille on turvattava samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa olevilla.
Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut on lainsäädännön keinoin tasattava kaikkien työnantajien kesken, sen sijaan että kustannukset kohdistuvat nuorten naisten työnantajille. Kulujen nykyinen kohdentaminen johtaa nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla.
Omasta mielestäni työelämän tasa-arvoa edistäisi myös vanhempainvapaisiin luotava tasa-arvoisempi malli. Olisin valmis kannattamaan esimerkiksi 6 + 6 +6 -mallia, jossa molemmille vanhemmille tulisi 6 kuukauden jakso ja viimeisen 6 kuukautta perhe saisi jakaa haluamallaan tavalla. Näin taattaisiin myös isille paremmat mahdollisuudet osallistua oman lapsensa hoitoon.
Työn jakaminen
Vasemmistoliitto esittää, että työtä pitää jakaa työaikaa lyhentämällä. Näin saataisiin töitä ja toimeentuloa työttömille sekä enemmän vapaa-aikaa nyt ylipitkien työpäivien kanssa uupuville. Eri aloja varten tarvitaan joustavia malleja, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivä, nelipäiväinen työviikko, vastikevapaa tai lomien pidentäminen. Samalla Vasemmistoliitto esittää lakisääteistä 10 euron minimituntipalkaa, joka merkitsisi joillain aloilla selvää parannusta nykyiseen palkkauspolitiikkaan.
Mielestäni työn jakaminen olisi tehokas tapa lisätä työelämän oravanpyörässä jaksamista sekä parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Samalla näen siinä vasemmiston vastauksen työurien pidentämistä vaativaan keskusteluun: työssäoloikää voidaan nostaa vain työelämän laatua parantamalla.
Kohti perustuloa
Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys ja vanhempainrahat tulee korottaa 750 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa indeksiin. Samoin opintotuki tulee korottaa asteittain samalle tasolle yhtenäistetyn perusturvan kanssa. Tämä on tärkeä askel kohti perustuloa, joka mielestäni on varsin vasemmistolainen ja radikaali uudistusvaatimus.
Koulutustakuu
Mielestäni jokainen peruskoulun jälkeen opinnoista ja työelämästä syrjäytetty nuori on sekä inhimillinen että taloudellinen katastrofi yhteiskunnalle. Tarvitaan koulutustakuu, jossa oppivelvollisuus nostetaan 18 ikävuoteen. Vasemmistoliiton tavoiteohjelmaluonnoksessa esitetään, että se voitaisiin suorittaa peruskoulun lisäksi toisen asteen oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa.
Koulutus on säilytettävä maksuttomana myös tulevaisuudessa kaikilla asteilla aina peruskoulusta korkeakouluihin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuteen, tasa-arvoiseen opetukseen, ei saa puuttua ottamalla tasoryhmiä laajasti käyttöön tai perustamalla erillisiä rikkaiden ja köyhien kouluja. Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennettävä lainsäädännön keinoin siten, että opetusryhmän enimmäiskooksi tulee 20 oppilasta.
Kercan rahoitus uskomusten varassa?
Hel 2nd
Keravan kaupunginvaltuuston tärkein päätös kokouksessaan 1.2.2010 oli vuoden 2010 talousarvion muuttaminen, vaikka keskustelua se ei valtuustossa synnyttänytkään. Kuluvaa vuotta 2010 on nyt eletty vasta kuukauden verran, kun Keravan kaupungin budjettia jo muutettiin. Kaupunkitekniikka esitti kaupunginhallituksen kannattamana, että Keravan uuden logistiikkakeskuksen Kercan kuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen myönnettäisiin 1,7 miljoonaa euroa vuodelle 2010.
Melkoinen summa myönnettiin valtuustossa ilman suurempia mukinoita. Tämä hieman ihmetyttää, jos vertaa tilannetta budjettivaltuustoon viime syyskauden päätteeksi, jossa kaikkia budjetin lisäysesityksiä vastustettiin kiivaasti. Tuolloin 9.12.2009 valtuuston enemmistö ei myöntynyt äänestyksessä (43-8) esittämiini Vasemmistoliiton budjettilisäyksiin, jotka olisivat kohdentuneet pääosin kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen leikkausuhan alla oleviin palveluihin ja henkilöstön riittävään resursointiin.
Kerca-hankkeessa on ollut tavoitteena, että projektin aikana maanmyynnin tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kuntatekniikasta aiheutuvat menot. Kercan rakentamista on perusteltu sillä, että varsinaista taloudellista hyötyä Keravan kaupunki saa tulevaisuudessa, kun syntyy uusia työpaikkoja sekä saadaan yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja.
Keravan Vasemmistoliittokin kannattaa lämpimästi kaupunkimme työpaikkaomavaraisuuden parantamista ja myös työllisyyteen vaikuttavia rakentamisinvestointeja. Kaupungin tulisi kuitenkin varoa riski-investointeja tilanteessa, jossa ei ole varmuutta Kercan yritystonttien myynnistä eikä tarkempaa tietoa hankkeen toteutumisen aikataulustakaan.
Valtuustolle tuodussa lisätalousarvioesityksessä mietitytti se, että talousarvion muutos esitettiin katettavaksi 2010 yhteisöveron odotettua tuottoa kasvattamalla ja valtionosuuksia lisäämällä. Esityksessä todettiin, että yhteisöverotuottoa voidaan budjetissa nostaa 1,0 miljoona euroa ja valtionosuuksia 0,7 miljoonaa euroa, mutta ei tarkemmin perusteltu miten konkreettisiin ja realistisiin arvioihin tämä uskomus tulojen kasvusta perustuu.
Emme siis vastustaneet Kercan rahoitusta, mutta esitimme Vasemmistoliiton valtuustoryhmän toivomuspontena päätökseen seuraavaa: ”Pyydämme, että valtuustolle tuodaan selvitys Kercan suunnittelun nykytilanteesta sekä sen tuloista ja menoista vuositasolla. Selvityksestä tulee käydä ilmi, miten Keravan kaupunki välttää ottamasta turhia riskejä ja laittamasta rahaa etukäteen kiinni Kercan rakentamiseen, ennen kuin on tietoa alueen yritystonttien myynnistä.”
Kerca-alueen katujen ja kunnallistekniikan rakennuskulut on valtuustossa jo aiempina vuosina keskusteltaessa luvattu katettavan maanmyyntituloilla. Siksi on vaikea niellä sitä, että verotuloarvioita voidaan nostaa näin kepeästi joidenkin kaupungin toimialojen pyynnöstä, mutta samaan aikaan toiset Keravan kaupungin lautakunnat pakotetaan tekemään kipeitä karsintoja, leikkaamaan budjettiaan sekä heikentämään lasten ja vanhusten palveluita.
Palveluiden leikkauksilta olisi vältytty, jos Keravan veroprosenttia olisi viime marraskuussa päätetty Vasemmistoliiton esittämällä tavalla korottaa kokonainen 1 prosenttiyksikkö 18 %:sta suoraan 19 %:iin, eikä vain 0,75 prosenttiyksikköä. Tuo 0,25 prosenttiyksikköä suurempi korotus olisi tuntunut keskituloisen palkansaajan kukkarossa noin 5 euron verran kuukaudessa, joka vastaa yhtä kahvilakäyntiä: kahvia ja pullaa. Tätä valtuuston valtapuoleet kokoomus, demarit ja vihreät eivät olleet valmiita hyväksymään, vaan hyväksyivät mieluummin palveluiden leikkaukset ja henkilöstön vähennysohjelman. Siksi on mielenkiintoista huomata, että Kerca-alueen rahoitukseen löytyi näin helposti 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä meni valtuustossa läpi budjetin teknisenä muutoksena.
Pia Lohikoski
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Kotihoidontuen Kerava-lisä puhutti valtuustoa
Hel 2nd
Eniten kaupunginvaltuustoamme puhutti 1.2.2010 kokouksessa kotihoidontuen Kerava-lisä ja miten sen kehittämiseen tulisi suhtautua. Onko lapsiperheiden valinnan mahdollisuus kotihoidon ja päivähoidon väliltä Keravan kaupungin tarjoamana palveluna arvovalinta, strateginen valinta vai taloudellinen valinta? Vai ehkä jotain näiden väliltä? Itsekin olen allekirjoittanut viime keväänä valtuustoaloitteen Kerava-lisän kehittämisestä.
Arvovalintanäkemystä korostaneet toitottivat kotihoidon paremmuutta ja turvallisuutta pikkulapsen kehitykselle, jopa mielenterveydelle. Strategista valintaa korostaneet nostivat esiin sen, että kaupungille olisi näin lama-aikana selviytymiskeino tukea sitä, että perheet hoitaisivat pikkulapset kotona, verrattuna minkä verran maksaa päiväkotipaikka henkilökuntineen ja tilakustannuksineen. Taloudellista valintaa korostaneet totesivat, että kaupungille on tärkeää mahdollistaa pikkulasten äitien ja isien työssäkäynti, sillä heidän verotuloillaan katetaan päivähoidon lisäksi monia muitakin kunnallisia palveluita.
Käytin puheenvuoron, jossa ihmettelin puheita, joissa automaattisesti rinnastettiin rauhallinen ja turvallinen lapsuus ja kotihoito. Ikään kuin hyvää ja turvallista lapsuutta eivät saisi lainkaan ne lapset, jotka käyvät päivähoidossa. Itse olen 70-luvun lapsi, jonka äiti kävi palkkatöissä ja olin päiväkodissa, enkä usko sen minuun millään tavalla negatiivisesti vaikuttaneen. Päin vastoin, olen pienestä pitäen oppinut sosiaaliseksi ja reippaaksi, joista ominaisuuksista on paljonkin hyötyä ja iloa elämässä.
Nähdäkseni lapsuuden turvallisuus riippuu varsin paljon kotioloista ja olosuhteet perheissä vaihtelevat. Mielestäni on hyvä tarjota perheille valinnanmahdollisuus, että on mahdollista halutessaan jäädä elämäntilanteen sen salliessa joksikin aikaa kotiin hoitamaan lasta tai yhtä hyvin rauhallisin mielin viedä lapsensa päivähoitoon tietäen siellä täytettävän parhaalla mahdollisella tavalla varhaiskasvatustehtävät ja hoivan tarve.
Kotihoidontuen Kerava-lisää ei mielestäni tule kehittää päivähoidon resurssien kustannuksella, vaan pitää nämä asiat toisilleen aidosti vaihtoehtoisina. Nykyinen Kerava-lisä on niin pieni, ettei yksinomaan sen turvin kukaan tee sitä ratkaisua, että jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Käytännössä kotiin jäävät siis ne, joilla on siihen varaa, ja jotka jäisivät muutenkin.
Jos ja kun Kerava-lisää joskus tullaan kehittämään, on muistettava, että kaikilla ei ole varaa jäädä pois työelämästä. On muistettava myös ne tavalliset lapsiperheet, joilla ei asuntolainan tai muun toimeentuloon vaikuttavan syyn takia ole mahdollista tehdä valintaa jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Siksi myös kunnallisen päivähoidon resurssien turvaaminen ja kehittäminen on mielestäni erittäin tärkeää.
Kaupunginjohtajan uutispommi eläköitymisestään
Hel 2nd
Mieliin painuvin ja valtuutettuja eniten kohahduttanut uutinen 1.2.2010 valtuuston kokouksessa oli se, että Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin ilmoitti kaupunginjohtajan katsauksensa lopuksi jäävänsä eläkkeelle tulevana syksynä 1.10.2010 alkaen. Ennakkoon oli ollut tiedossa, että kuluvan valtuustokauden aikana tulemme valitsemaan uuden kaupunginjohtajan. Monien mielestä ajankohta oli siitä yllättävä, että eläköitymisen oli odotettu tapahtuvan vasta seuraavana vuonna.
Välittömästi käynnistyivät veikkailut, kenet nykyvaltuuston suurin ryhmä kokoomus pyrkii nostamaan kaupunginjohtajan paikalle. Onko aika kenties kypsä Keravan ensimmäiselle naiskaupunginjohtajalle? Yksi arvailuissa esiin noussut nimi on Minna Karhunen, entinen Karkkilan kaupunginjohtaja, nykyinen Järvenpään kehitysjohtaja. Itselläni ei ole asiaan vielä mitään kantaa, kun en häntä, sen paremmin kuin muitakaan mahdollisia kokoomuslaisia kandidaatteja tunne. Mutta se lienee selvää, että suurin ryhmä aikoo oman ehdokkaansa kaupunginjohtajan paikalle kammeta.
Puhe Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010
Tam 27th
Keravan Vasemmistoliitto Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010
Puhe: Pia Lohikoski, Keravan kaupunginvaltuutettu (vas.)
Suomen sisällissota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien punaisten joukkojen ja sitä vastustaneen Suomen senaatin valkoisten joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918.
Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, ensimmäinen maailmansota, torpparikysymys, kesällä 1917 työväenenemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa käyty suurlakko ja paljon katkeruutta aiheuttaneita selkkauksia työväenliikkeen ja porvarillisen liikkeen välillä.
Elintarvikkeista oli pulaa, työttömyys korkea ja poliittinen tilanne kireä. Ennen kaikkea taustalla oli työväenliikkeen pettymys sosiaalisten uudistusten hitaaseen etenemiseen ja vaaleilla valitun eduskunnan hajottamiseen: pettymys parlamentaarisen demokratian toimivuuteen.
Punaiset antoivat omille joukoilleen vallankumouskäskyn 26.1.1918 illalla. Sen merkiksi Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty. Punakaarti miehitti 27.1. kaupungin virastot ja asetti uuden hallituksen, kansalaisvaltuuskunnan. Helsingistä tuli punaisen Suomen pääkaupunki. Elämä kaupungissa jatkui melko rauhallisena, mutta maailmansodasta johtuva elintarvikepula kiristi tunnelmia.
Työväen vallankumous sai odotetusti vastaansa vanhojen vallanpitäjien kovan vastarinnan, jota johdettiin Vaasasta käsin. Vastapuolella taisteli kenraali Mannerheimin johtama Suomen senaatin valkokaarti. Sota päättyi Saksassa koulutettujen jääkärien ja saksalaisten sotajoukkojen tuella valkoisten voittoon.
Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti. Sisällissota vaati yhteensä noin 37 000 uhria. Heistä noin 80 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Yksi suurimmista leireistä sijaitsi Suomenlinnassa, mutta Tuusulasta, johon Keravakin vielä tuolloin kuului, vietiin punaisia pääosin Tammisaaren vankileirille.
Sotasurmat -projektin, joka käsitteli vuosien 1914-1922 sotaoloissa surmansa saaneita ja keräsi heidän tietojaan, tilastoista löytyy 219 tuusulalaista.
Voittanut valkoinen osapuoli teki omasta historiankirjoituksestaan vuosikymmeniksi virallisen totuuden ja heidän tulkintansa 1918 tapahtumista vapaussotanäkemyksineen tuli valtiolliseksi näkemykseksi. Hävinnyt punainen tulkinta oli puolestaan yhteisöllistä, virallisen kulttuurin vastaista traditiota.
Työväenliike muisteli punaisia lauluin ja kertomuksin sekä omilla epävirallisilla muistomerkeillään muun muassa punaisten teloituspaikoilla. Valkoinen Suomi rakensi komeita muistomerkkejä omille vapaussotureilleen. Vasta toisen maailmansodan jälkeen punaisillekin alettiin pystyttää virallisia muistomerkkejä.
Muistaminen on tärkeää ja muisteleminen on tärkeää. Emme saa unohtaa meitä edeltäneiden sukupolvien kamppailuja paremman ja tasa-arvoisemman huomisen puolesta.
Aatteensa puolesta kuolleiden punaisten muistomerkillä me Keravan vasemmistoliittolaiset kunnioitamme tänään 27.1.2010 työväen vallankumouksen vuosipäivänä heitä, jotka menettivät henkensä vuonna 1918 uskoessaan oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.
Lopuksi Kymenlaaksolaisen 1975 syntyneen runoilijan Harri Holtinkosken runo:
”Kuolinsyyksi ei riitä vain kuolema (1918)
Kuolinsyyksi useinkaan
ei riitä vain kuolema
se ei riitä valtaa pitäville
kun elämä päättyy peitettyyn maahan
meidän maassa
meidän verta
kuin sinun tai minun
jos kuoleman kasvot
jäävät vain näkyviin hautajaisiin
kenen vastuuseen jäävät peitettyinä murhatut
toisen aatteen vuoksi kaatuneet
saako omassa maassaan katsoa auringonnousua vapaasti
saako elävä toisen elämän tukahduttaa”
Selvityspyyntö lasten kesäruokailun järjestämisestä
Tam 21st
Esitin tänään 20.1.2010 kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoksessa selvitystä lasten kesäruokailun järjestämisestä
Lapsiperheet ovat tilastotietojen mukaan jääneet jälkeen muun väestön tulokehityksestä, eikä kaupunkimme lapsiperheiden ennaltaehkäisevän tuen merkitystä voi näin lama-aikoina liioitella. Esitin lautakunnan kokouksessa, että kasvatus- ja opetustoimi selvittää keravalaisten lasten maksuttoman kesäruokailun järjestämisen tarvetta. Selvityksessä on hyvä konsultoida asiassa myös sosiaalitointa ja nuorisotointa.
Mikäli lasten maksuttomalle kesäruokailulle todettaisiin Keravalla tarvetta, vaikkei sille olekaan budjetoitu tällä vuodelle talousarviossa rahaa, ehdotan selvitettäväksi myös, olisiko paikallisilla järjestöillä ja elintarvikealalla toimivilla yrityksillä kiinnostusta olla osaltaan mukana tukemassa toiminnan järjestämistä jo tulevana kesänä 2010.
Tilanne tällä hetkellä
On hienoa, että kasvatus- ja opetustoimi tarjoaa keravalaisille seuroille, yhdistyksille ja järjestöille koulujen liikunta- ja pukutiloja käyttöön maksutta koululaisten kesätoiminnan järjestämistä varten. Lisäksi kasvatus- ja opetusvirasto järjestää 1 – 2 luokkalaisille ja erityisopetuspäätöksen omaaville oppilaille hoivatyyppistä kesätoimintaa Untolan toimintakeskuksessa. Kesätoimintaa lapsille kerhojen ja leirien muodossa järjestää myös nuorisotoimi. Nämä ovat kesätoimintaa, joista perheiltä peritään yleensä jonkinlainen asiakasmaksu. Kaikilla perheillä pieni asiakasmaksu ei tunnu yhtä pieneltä, sillä esim. yksinhuoltajataloudessa, opiskelijaperheessä tai työttömyyden kohtaamassa perheessä rahat saattavat olla hyvinkin tiukassa.
Kaikki edellä mainitut kesätoiminnan muodot ovat keravalaisille lapsiperheille tietysti varsin tärkeitä. Kuitenkin myös lasten maksuttoman kesäruokailun järjestämistä tulisi selvittää, sillä näin lomautusten, työttömyyden ja yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä tulisi meidän päättäjien erityisesti miettiä kuinka pidämme yhdessä huolta lasten hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisemme ongelmien syntymistä. Maksuton kesäruokailu edesauttaisi lasten terveyttä ja sosiaalisia kontakteja sekä voisi olla usealle perheelle merkittävä apu arjesta selviytymiseen.
Muualla on varaa, ja niin oli ennen Keravallakin
Esimerkiksi Helsingissä on toiminut vuosikymmeniä kesällä lapsille tarkoitettu maksuton leikkipuistoruokailu. Vain lapsille tarkoitettu ruoka on yleensä keittoa tai pataa, joka on helppoa annostella suurista astioista lasten lautasille. Lapset tuovat mukanaan omat ruokailuvälineensä sekä mukin ja lautasen. Helsingissä yhden maksuttoman puistoaterian hinta on kaupungille noin yhden euron.
Omasta lapsuuden kokemuksestani muistan, kuinka myös keravalaiset lapset saivat aikoinaan ainakin Killan koululla (ehkä jossain muuallakin?) kesäisin maksuttoman lämpimän aterian. Ateria tarjottiin kouluilla järjestetyn kesätoiminnan yhteydessä, joka oli vanhempien työssä ollessa tärkeää erityisesti pienille koululaisille. Kouluilla tapahtuvan kesätoiminnan idea oli tarjota pienille koululaisille tekemistä ja valvottua toimintaa sillä aikaa, kun vanhemmat ovat töissä ja samalla taata lapsille säännöllinen ruokailu koulujen kesälomien ajaksi. Sieltä minäkin muistan oppineeni monet hauskat pihaleikit ja tutustuneeni myös muihin lapsiin kuin omiin naapureihin tai luokkakavereihin. Ja siellä sai lämpimän sapuskan, kun vanhemmat olivat päivän töissä. Jos ennen kaupungilla oli varaa pitää kesälläkin huolta lapsistaan, niin miksei nykyään olisi?
Kaupungin vuokra-asuntojen myynti ja periaatteet
Jou 22nd
Olin Keravan kaupunginhallituksessa eilen 21.12.2009 ja siellä käsiteltiin Keravan kaupungin omistamien Ala-Koivikon vuokra-asuntojen myyntiä. Seuraavassa asian taustat, kaupunginhallituksen päätös ja siihen jättämäni ponsi. Jutussa oli mukana monta mutkaa ja asian huono valmistelu ihmetyttää minua edelleenkin. Kokouksessa oli hieman sellainen henki, että asiaa jotenkin hyssyteltiin (vaikka asia onkin aivan julkinen), mutta koska olen luvannut äänestäjilleni raportoida ja toimia rehellisesti, kerron kokouksesta blogissani, kuten muistakin kokouksista.
Mielestäni kaupungin vuokra-asuntojen myynnistä pitäisi aina päättää mieluiten valtuustossa. Mieluiten niitä ei pitäisi edes lähteä myymään, koska se käytännössä tarkoittaa julkisen omaisuuden yksityistämistä. Tämän mittaluokan tapaus, lähes 30 asunnon myynti, olisi ilman muuta mielestäni kuulunut valtuustolle, mutta asiaa on ensin virheellisesti käsitelty vain Nikkarinkruunun hallituksessa ja nyt Keravan johtosäännnön mukaisesti lopulta kaupunginhallituksessa, jolla valitettavasti on nykysääntöjen mukaan valta tämänkin kokoluokan asioista päättää. Tuleepa vaan taas mieleen viime kevät ja tapaus Kanniston koulu, josta valtuustoa ei päästetty päättämään..
Ala-Koivikon vuokra-asuntojen myynti
Keravan kaupungin vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu haki keväällä 2008 Alakoivikon kiinteistöjen (10 rakennusta, 28 asuntoa) vapauttamista aravarajoituksista. Hakemuksen perusteena olivat suojeltujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää kohteeseen huomattavia peruskorjauksia, ja joidenkin asukkaiden halu ostaa asuntonsa omaksi.
Yhtiön arvion mukaan peruskorjausten tekeminen kaksinkertaistaisi kohteen vuokratason, millä hinnalla asuntoja ei saataisi vuokrattua asiakkaille. Lisäksi Nikkarinkruunu perusteli vapautuksen tarpeellisuutta suunnitelmallaan myydä asunnot ja rahoittaa vapautuvilla varoilla vuokra-asuntotarpeita vastaava uudiskohde Keravalle.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myönsi vapautuksen aravarajoituksista 16.9.2008 sillä ehdolla, että vapautettavien asuntojen myynnistä saatavat tulot käytetään uustuotannon rahoittamiseen Keravalla. ARAn päätöksen jälkeen Nikkarinkruunun hallitus käynnisti suunnitelmallisen valmistelun Alakoivikon asuntojen erottamiseksi Koy Nikkarinkruunusta ja asuntojen myymiseksi nykyisille vuokralaisille.
Nikkarinkruunun hallitus hyväksyi elokuussa 2009 jakautumissuunnitelman, jonka mukaisesti yhtiö olisi merkinnyt itse jakautumisessa syntyvien uusien yhtiöiden, Asunto oy Keravan Mahlakoivikon ja Asunto oy Keravan Vihtakoivikon kaikki osakkeet. Jakautumisessa oikea menettelytapa on, että yhtiön omistaja, eli tässä tapauksessa Keravan kaupunki, merkitsee jakautuvien yhtiöiden osakkeet.
Valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi hanketta on valmisteltu Nikkarinkruunussa, vaikka asia käytännössä kuuluu vuokra-asuntojen omistajalle, eli Keravan kaupungille.
Kiinteistö oy Nikkarinkruunu tarjosi asuntoja ensisijaisesti kohteen vuokralaisille, joista 4 on sitoutunut huoneistonsa ostoon. Loput asunnoista (24 kpl) laitettiin myyntiin vapaille markkinoille. Kohteet tulivat julkiseen markkinointiin lokakuussa. Kiinteistövälittäjän ilmoituksen mukaan kaikille huoneistoille on löytynyt ostaja yhtiön hallituksen asettaman hintatason mukaisesti.
Valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi hanketta oli valmisteltu Nikkarinkruunussa, vaikka asia kuuluu kaupungille. Tämän takia kaupunginhallitus oli tilanteessa, jossa jo tapahtunut oli joko hyväksyttävä tai koko prosessi olisi aloitettu alusta. Myytävistä asunnoista oli kuitenkin jo maksettu käsirahat ja kiireisimmät uudet asukkaat olivat jo aloittaneet remontoimaan tulevia kotejaan. Tilanne ei missään tapauksessa ollut hyvässä uskossa kodikseen remontoitavia kohteita ostaneiden perheiden syytä, vaan vika on huonosti hoidetussa valmistelussa ja valvonnassa. Myöskään kaupunginhallitukselle ei ollut tuotu asiaa käsittelyyn aiemmin kuin joulukuun puolivälissä 2009. Kaupunginhallituksella ei todellisuudessa ollut eilen muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tilanne, jotta emme maksata virhettä asukkailla, mutta keskustelussa todettiin, että valmistelu on hoidettu huonosti, ja sellainen ei saa tulla toistumaan.
Kaupunginhallituksen päätös
Kaupunginhallituksen kokous 21.12.2009 päätti osaltaan hyväksyä Koy Nikkarinkruunun jakautumisen ja valtuutti kaupunginjohtajan tekemään 28 yksittäistä asunto-osakekauppaa mahdollisine esisopimuksineen. Kaupunginhallitus myös päätti sijoittaa asuntojen myyntitulot Nikkarinkruunun rakennushankkeiden rahoittamiseen.
Jätin päätökseen Keravan kaupunginhallituksen kokouksessa 21.12.2009 seuraavan ponnen:
“Kaupungin vuokra-asuntoja ei periaatteessa pidä myydä, koska Keravan vuokra-asuntojonossa on tälläkin hetkellä suuri joukko ihmisiä. Ala-Koivikon asuntojen myyntiin laittaminen ja näin saatavien rahojen käyttäminen uuden vuokra-asuntokohteen rakentamiseen on perusteltua, mutta asia olisi pitänyt valmistella paremmin.
Kaupunginhallitukselle johtosääntö valitettavasti antaa oikeuden asuntojen myyntiin, mutta näin suuren määrän myyminen on periaatteellisempi kysymys. Tämän kaltaiset asiat tulisi jatkossa käsitellä aina valtuustossa.
Ala-Koivikon myytävien vuokra-asuntojen tilalle on rakennettava vastaava määrä uusia kaupungin vuokra-asuntoja. Keravan kaupungin asuntojonossa hakijoita on yli 360. Kaupungissamme on yli 40 asunnotonta. Ala-Koivikon vuokra-asuntojen myynnistä saatavat rahat on korvamerkittävä, ja niillä toteutettava vastaava määrä uusia vuokra-asuntoja.
Pia Lohikoski (vas.)”
Rahaa avustajiin ja hoivapalveluihin, ei henkilöstövähennyksille
Jou 10th
Keravan kaupunginvaltuusto 9.12.2009
Vuoden 2010 talousarvioesitys
Pia Lohikoski (vas.) lisäysesitys budjettiin
Rahaa avustajiin ja hoivapalveluihin, ei henkilöstövähennyksille
Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä linjasi, kuten ryhmä on linjannut vuoden aikana sekä valtuuston talousseminaareissa että myös lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa:
kannatamme vapaa-aikatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetustoimen riittävää budjetointia ja lautakuntien pyytämiä raamien korotuksia.
Emme hyväksy kaupungin talouden alibudjetointia. Mielestämme ei ole oikein, että lautakunnat joutuvat tekemään kipeitä karsintoja, leikkaamaan budjettiaan ja heikentämään palveluita, mutta samaan aikaan perustetaan ns. riskirahastoja paikkaamaan taloutta.
Mielestämme veroprosenttia olisi pitänyt korottaa kokonainen 1 prosenttiyksikkö 18 %:sta suoraan 19 %:iin, eikä vain 0,75 prosenttiyksikköä. Tuo 0,25 prosenttiyksikköä suurempi korotus olisi tuntunut keskituloisen palkansaajan kukkarossa noin 5 euron verran kuukaudessa, joka vastaa yhtä kahvilakäyntiä: kahvia ja pullaa.
Tällä 0,25 prosenttiyksikköä suuremmalla korotuksella kaupunki olisi saanut 1,6 miljoonaa euroa, joka olisi voitu käyttää lautakuntien pyytämällä tavalla palveluihin, joita nyt esitettiin leikattavaksi (tai kuten kauniimmin sanotaan sopeuttamistoimiksi annetussa liian tiukassa raamissa pysymiseksi).
Valtuustossa 9.11. tehdyn päätöksen mukaisesti kuntaveroa kertyy nytkin sen verran, että palvelujen heikennyksiä ei todellisuudessa tarvita. Samoin viime valtuustossa päätetystä varsin suuresta kiinteistöveron korotuksesta seuraa, että veron tuotto kasvaa 5,2 miljoonasta eurosta 9,2 miljoonaan euroon eli lisäystä tulee 4 miljoonaa euroa.
VASEMMISTOLIITON VALTUUSTORYHMÄ ESITTI:
Jotta kaupunkilaisten palvelutaso ei heikkenisi ja (kaupungin suurtenkin ryhmien strategioihin hyväksymää) ennalta ehkäisevää toimintaa voitaisiin todellisuudessa toteuttaa esitimme, että talousarvioon lisätään hallituksen esityksen lisäksi vielä seuraavat kohdat.
Kasvatus- ja opetustoimeen Vasemmistoliiton lisäesitys 100 000 €, joka kohdentui nyt leikkausuhan alla oleviin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen avustavan henkilöstön palkkoihin.
Sosiaali- ja terveystoimeen Vasemmistoliiton lisäesitys 1 364 000 €, joka kohdentui omaishoidontukeen, vanhusten päivätoimintaan, mielenterveyskuntoutujien palveluihin, sijaisten palkkaamiseen, hoitotakuussa pysymisen turvaamiseen, suun terveydenhuoltoon, perheneuvolapalvelujen jonojen purkamiseen, vammaispalveluasiakkaiden palveluihin, asumis- ja kuljetuspalveluihin, täyttämättä olevien vakanssien täyttämiseen sekä
sosiaali- ja terveyslautakunnalta avustusta hakeville järjestöille.
Lisäksi esitimme, että Helmiinan 8 paikan palauttaminen omaan käyttöön on valmisteltava ja siihen on varattava varat.
Vapaa-aikatoimeen Vasemmistoliiton lisäesitys koski 30 000 € edestä museolle tilittämättä jääneitä valtionapuja (vuodesta 2007 alkaen), jotka tulee maksaa takaisin museolle. Summa oli tarkistettu museotoimelta.
Investointiosioon huomautimme, että nuoriso- ja eläkeläisjärjestöjen tiloja ei saa viedä pois keskustasta. Vapaa-ajan tilojen on oltava hyvin saavutettavissa ja keskeisellä paikalla.
Vasemmistoliitto ei kannata henkilöstön vähennysohjelmaa, tätä ns. henkilöstöohjelmaa, sillä se kohdentuu kipeimmin juuri kasvatus- ja opetustoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen, joissa tarvitaan tekeviä käsiä. Keravalla tuotetaan jo entuudestaan palvelut kustannustehokkaasti, jopa huomattavasti naapurikuntia pienemmillä resursseilla.
Halusimme turvata, että lautakunnilla olisi käytettävissä ensi vuonna riittävät resurssit hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseen, ja sen varmistamiseksi esitimme budjettiin lisättäväksi yhteensä 1 494 000 euroa.
Esittämääni Vasemmistoliiton valtuustoryhmän lisäysesitystä budjettiin kannatti äänestyksessä 8 valtuutettua ja sitä vastusti 43 valtuutettua.
Viimeisimmät kommentit