Ulkoistaminen käy kuntalaisille kalliiksi

Viime viikolla kuulimme uutisista, kuinka vuoden 2007 verotietoja julkistettiin ja kerrottiin ketkä olivat kuntien suurituloisimpia. Jälleen nousi esiin se epäkohta, että pääomatuloista maksetaan suhteessa pienempää veroa kuin tavallisista duunareiden ansiotuloista. Pääomatuloissa veroprosentti on ensinnäkin keveämpi kuin ansiotuloissa ja toisekseen pääomatuloista ei tarvitse maksaa kunnallisveroa laisinkaan. Tavallisesti pääomatuloja saavat yritysten osakkeiden omistajat. Joillain yrittäjillä on tapana nostaa suuret tulonsa pelkästään matalalla pääomatuloveroprosentilla. He eivät niin sanotusti tienaa palkkaa, ja näin onnistuvat kiertämään verotuksessa sekä kunnallisverot että myös osan valtionveroista.

Kuntien ja valtion tehtävien ulkoistaminen käy tavallisille kaduntallaajille kalliiksi. Esimerkiksi keikkalääkäriyhtiö MedOne on saanut kuntapalveluiden ulkoistamisten yhteydessä hoidettavakseen jo kuutisenkymmentä terveyskeskusta, osastoa ja palelutaloa. Lisäksi MedOne vuokraa työvoimaa lääkäripulasta kärsiville kunnille. Yhtiötä on arvosteltu kuntien rahastamisesta, sillä monen kunnan on ollut mahdotonta saada palkattua tavallisia terveyskeskuslääkäreitä, mutta MedOnelta on saatu lääkäripalvelut ostettua kalliiseen hintaan. MedOnen perustajat tienasivat Hesarin mukaan viime vuonna liki 53 miljoonaa euroa pääomatuloja.

Yksityisten hoivapalveluiden myyminen kunnille on ollut joillekin yrityksille tuottoisa bisnes. Tuotoista hyötyvät myös yritysten johtajat, joita palkitaan bonuksin ja optioin. Hesarin mukaan esimerkiksi Esperi Caren asiakkaina on jo 150 kuntaa, joille yritys myy palveluitaan kilpailutuksen perusteella. Miten vanhusten hoiva tai joku muu kunnan ulkoistama palvelu sitten voi olla niin tuottoisa bisnes? Jostainhan se toimitusjohtajille ja omistajille maksettava raha on kotoisin. Tehostamisella tarkoitetaan usein sitä, että sama työ tehdään esimerkiksi vähemmällä työvoimalla. Tällöin tingitään joko palvelun laadusta tai tulos kiristetään työntekijöiden työtaakkaa kasvattamalla. Tutkimusten mukaan usein ulkoistaminen tuleekin kunnalle pitkällä tähtäimellä kalliimmaksi kuin samojen palveluiden tuottaminen kunnan omana työnä.

Kuntalaisten palveluiden saatavuus ei ole ulkoistamisten jälkeen enää varmalla pohjalla, kuten esimerkit vaikkapa palvelunsa kilpailutuksissa liian halvalla myyneistä ja sitten konkurssin tehneistä päiväkotiyrittäjistä kertovat. Toinen esimerkki siitä, mihin kova hintakilpailu voi johtaa, on ympäristörikokseen syyllistynyt jäteyritys, joka jäi kiinni jäteöljyjen pumppaamisesta loka-autoistaan tavallisiin viemäreihin ja ojiin. Toivottavasti edessä oleva lama ei johda uusiin epäonnistuneisiin ulkoistamisiin, kun kunnat taas joutuvat kiristyvien taloudellisten tilanteiden paineissa miettimään mahdollisia säästökohteita.

Useissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa on todettu, että kuntien kannattaa mieluiten kehittää omaa työtään ja etsiä säästöjä uudenlaisista toimintatavoista palveluiden ulkoistamisen sijaan. Uudenlaisia säästöjä syntyisi vaikkapa siten, että panostetaan suunnitelmallisesti pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi riittävän pienet luokkakoot, erityisopetuksen ja oppilashuollon lisäresurssit sekä harrastustoiminnan tukeminen maksavat huomattavasti vähemmän kuin valvonnan lisääminen, lastensuojelun laitospaikat ja akuuttihoitona tarvittavat nuorten mielenterveyspalvelut.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *