Jos näyttäytyy Suomen talous epävarmana, on samaa liikkeellä Keravan budjettipolitiikassa. Ensin koko viime vuosi väitettiin, että tehty budjetti oli liian optimistinen ja tulisi menemään miinuksille. Tämä siksi, että vastuuttomiksi haukutut poliitikot eivät halunneet tehdä viime vuodelle budjettia, joka olisi johtanut palveluiden leikkauksiin. Vain kokoomus jättäytyi ulos vuoden 2013 budjettisovusta Keravalla.
Myöhemmin osoittautui, että tuo epärealistiseksi haukuttu vuoden 2013 budjetti verotuloarvioineen saavutettiin ja tuloja tuli reippaasti yli arvioidun. Keravalla kuitenkin koko viime vuosi pohjustettiin vuoden 2014 budjettia, jotta siitä saataisiin kireämpi. Poliitikoille maalailtiin, kuinka tuomiopäivä tulee, jos budjetointi perustuisi lautakuntien esittämille palvelutarpeille, eikä jatkuville leikkauslistoille.
Valtuustosopimuksesta, johon kaikki ryhmät pitkien neuvotteluiden jälkeen tulivat mukaan, kirjattiin hyvin tiukka. Päättäjille tarjoiltiin virkamieskunna puolelta evääksi pitkiä leikkauslistoja ja uhka henkilöstön irtisanomislistoista. Tuskin muste oli ehtinyt budjettisopimuksesta kuivua, kun saimme tammikuussa ennakkotietoa viime vuoden 2013 tilinpäätöksestä, joka tulee Keravalla olemaan useita miljoonia ylijäämäinen. Tämä asettaa koko valtuustosopimuksen ja sen taustalle annetut talousluvut uuteen valoon sekä altistaa ne kriittiselle tarkastelulle.
Viime syksynä Keravan valtuustosopimusta neuvoteltaessa oli valittavana useita linjoja. Valtuuston oikea laita vaati kireää sopimusta talouden näkökulmasta ja väljää toimintojen näkökulmasta, jossa toimintoja supistava budjetti leikkauspaineineen siirrettäisiin lautakuntien murheeksi. Huolimatta siitä, että Kerava tuottaa jo palvelunsa naapurikuntia edullisemmin ja selvästi pienemmällä henkilöstöllä, jotkut jopa vaativat henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Ne sentään saatiin torjuttua.
Valtuuston vasemman laidan linja oli, että budjetti pitäisi rakentaa kuntalaisten palvelutarpeiden mukaan ja mieluummin verotusta naapurikuntien tavoin reilummin nostaen, kuin palveluita leikaten. Tämä linja ei valitettavasti menestynyt neuvotteluissa niin hyvin, että kaikki palveluihin kohdistuvat leikkaukset olisi saatu estettyä. Vasemmisto lähti kuitenkin sopimukseen tiukkojen neuvotteluiden jälkeen siksi, että olisimme mukana suojaamassa ennaltaehkäiseviä palveluita leikkauksilta.
Keravan viime syksynä hyväksyttyyn ryhmien väliseen budjettisopimukseen kirjattiin Vasemmistoliiton vaatimuksesta, että käsitellessään sopeutustoimenpiteitä lautakuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota ennaltaehkäisevään näkökulmaan kaupungin toimintojen järjestämisessä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että leikkuri leikkaa surutta niin leikkipuistoja, kotihoidontuen Kerava-lisän, Untolan leikkikoulun, päiväkotien ja koulujen avustajia, kasvatusohjaajia, lääkärin vakansseja ja paljon muuta. Kuinka tässä näin kävi?
Mihin unohtui tutkijoiden 1990-luvun lamasta esille nostama tärkein opetus, että tyhmät säästöt lasten kustannuksella tulevat lopulta kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti? Vaikka ajat ovat taloudellisesti hankalat ja Euroopan talouskuripolitiikka ulottaa kyntensä eduskunnan kautta kuntiin asti, on meillä silti mahdollisuus valita ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistuvien leikkausten sijaan toinen tie.
Keravan valtuustosopimuksen tehneiden ryhmien on pikaisesti kokoonnuttava tarkastelemaan taloustilannetta, ja tarkasteltava ovatko lautakunnille määrätyt leikkauslistat kohtuuttomia. Vasemmistoliiton mielestä ovat. Lasten kohdalla näyttää siltä, että ennaltaehkäisevä näkökulma on unohdettu ja siksi erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemät leikkauspäätökset on otettava uudelleen käsittelyyn.
Pia Lohikoski
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj, Kerava
(Kirjoitettu 13.2. Julkaistu Keski-Uusimaassa 23.2.2014.)