Asunnottomuus on Euroopan laajuinen ongelma

Eilen vietettiin valtakunnallista asunnottomien yötä. On hyvä muistaa, että asunnottomat viettävät asunnottomien yötä joka yö. Euroopan talouskriisin myötä asunnottomuus on lisääntynyt useissa EU:n jäsenmaissa.

Merkittävä osa asunnottomista on liikkumisvapauttaan käyttäviä EU:n kansalaisia, jotka jättävät kotiseutunsa muuttaessaan työn perässä. Muuttoliikettä on sekä jäsenmaiden sisällä kohti metropolialueita että jäsenmaiden välillä köyhemmistä kohti rikkaampia jäsenmaita.

Asunnottomat ovat suurin syrjäytymisvaarassa oleva väestöryhmä ja asunnottomuus koskee niin yksinäisiä kuin myös perheellisiä. Ilman asuntoa on vaikea saada työtä ja ilman työtä on vaikea saada asuntoa.

Sosiaalipolitiikka ei kuulu EU:ssa europarlamentin toimivaltaan, vaan jäsenmaiden toimivaltaan. Yhtä kaikki, sama uusliberalistinen ajattelu on vallannut koko Euroopan. Ihmisten toivotaan ja edellytetäänkin liikkuvan töiden perässä, jotta pääoman omistajat saavat liikuteltua tuotantoaan sinne, missä kulloinkin on edullisinta teettää työtä. Talouskasvua on esimerkiksi EU:n vahvana talousmaana pidetyssä Saksassa rakennettu heikentämällä työläisten asemaa ja luomalla kahden kerroksen työmarkkinat.

Kuinka matalapalkkatöitä tekevä elää? Kuinka maksaa vuokran, kuinka ostaa ruokaa? Entä työtön, opiskelija tai pienituloinen eläkeläinen? Mielestäni EU tarvitsee merkittävän investointiohjelman, jonka yhtenä pitkän tähtäimen tavoitteena olisi poistaa asunnottomuus kokonaan, rakentamalla mm. riittävän määrän vuokra-asuntoja metropoleihin ja samalla investoiden työpaikkojen syntymiseen rakennusalalle. Investointiohjelma voitaisiin organosoida Euroopan investointipankin ja EU:n sosiaaliaalirahaston kanavia kehittämällä.

Räikeään vuokra-asuntopulaan törmään jatkuvasti sekä työssäni Vuokralaiset ry:ssä että kuntapäättäjänä. Suomessa pitäisi alkaa vihdoin ratkoa vuokra-asuntotilannetta siten, että se vastaisi olemassa olevan väestön tarpeita, eikä niin, että tehdään sellaisia asuntoja, joihin toivotaan muuttavan jonkun kuvitteellisen korkeatuloisen väestön. Tähän kermankuorinta-ajatteluun olen täysin kyllästynyt, etenkin keravalaisena kuntapäättäjänä, kun tänne oikeiston suulla toivotaan vain sellaista uutta väkeä, jotka tulisivat ”hyviksi veronmaksajiksi”. Miksi ei pidetä nykyisten asukkaiden puolia, että esimerkiksi rakennettaisiin edullisten asuntojen puutteesta kärsiville nuorille vuokra-asuntoja?

Asunnottomuus saadaan poistettua, jos poliittista tahtoa on! Olen iloinen, että olen voinut osaltani olla myötävaikuttamassa siihen, että Vasemmistonuoret aloittaa marraskuussa asuntopoliittisen kampanjan ja että Vasemmistoliitto perusti asuntopoliittisen työryhmän. Näistä odotan radikaaleja ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Asunnottomuuden poistaminen, riittävä vuokra-asuntotuotanto, rakentaminen ja työllisyyspolitiikka jos mitkä ovat mielestäni vasemmistolaisen politiikan kovaa ydintä. Kaipaan asunnon määrittämistä subjektiiviseksi oikeudeksi, perusoikeutena se ei näytä toteutuvan.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *