Brysselin noottikriisi

Miksi EU-komissio aikoo antaa juuri Suomelle ”vakavan varoituksen” ja juuri nyt kun Suomessa käydään hallitusneuvotteluja?

Onko tämä tilaustyönä annettu huomautus, jonka hallitusneuvotteluita varten lähettää Brysselistä komissaari Katainen?

Tulee jotekin ihan mieleen Kekkosen aika ja NL:n antamat nootit, joilla oli tarkoitus vaikuttaa Suomen sisäpoltitiikkaan. Nyt on sitten Brysselin noottikriisi.

Tällä hetkellä EU-maista reilulla puolella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää velkaantumiselle EU:ssa asetetun kriittisen 60 prosentin viitearvon.

Suomea velkaantuneempia maita ovat mm. Saksa, Alankomaat, Belgia, Itävalta, Britannia, Välimeren maista puhumattakaan…

 

Julkisyhteisöjen EDP-velka vuonna 2014, % BKT:sta. Lähde: Veronmaksajat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka vuonna 2014, % BKT:sta. Lähde: Veronmaksajat.

Ohessa linkki Veronmaksajien sivustolle, jota tuskin kukaan syyttää ainakaan vasemmistolaisesta propagandasta. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Julkisyhteisojen-velka/

Jaa:

4 kommenttia artikkeliin “Brysselin noottikriisi

  1. joojoo

    Riippuu vähän mihin sitä velkaa jatkuvasti otetaan eli juokseviin menoihin. Ei niinkään velan määrä sinänsä. Itsekin voin ruveta velalla käymään kaupassa kun naapurilla vielä enemmän velkaa, haloo !!!!

  2. joojoo

    Hyvä Viro! Me voidaan lainalla elvyttää teulle vähän lisätyöpaikkoja. Meille ei työ maistu ja teille ei laina. Win-win

  3. Taisto orre

    tilannehan on ollut tiedossa ja kolme vuotta. Ajoitus meni nappiin.

  4. Jyrki Saari

    Eurokriisin aikana euromaat ja Euroopan keskuspankki ovat tukeneet pankkeja ja muita rahoituslaitoksia 4600 mrd eurolla. Väkiluvun mukaan jaettuna Suomen osuus tästä olisi 74 mrd euroa eli 13703,50 euroa jokaista Suomessa asuvaa ihmistä kohti.
    Eikä tässä vielä kaikki, sillä tätä on seurannut Euroopan vaatimat talouspakotteet jotka ovat koetelleet nimenomaan Suomen Venäjän kauppaa. Merkelkin kävi täällä voivottelemassa asiaa. Näin Suomen valtiolle on synnytetty 10 mrd euron kestävyysvaje.
    Kannatta myös muistaa kuinka Goldman Sachs pankki väärensi aikoinaan Kreikan EMU kelpoisuuden. Jo tuolloin Kreikan talous tiedettiin kuplaksi jonka puhkeaminen on ollut rahasampo kyseiselle pankille; kiitos EVM: n ja IMF:n korppikotkien. Tämä jatkuva setelielvytys sataa suoraan pankkiirien laariin. Kyllä se on Suomi jonka huomautuksia pitää jaella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *