Budjetti: mittavia koulutusinvestointeja ja perusturvan parantamista

Budjettiriihi konkretisoi mielestäni hyvin hallitusohjelmaa. Mittavia koulutusinvestointeja tehdään kaikille koulutusasteille aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja keskiasteelta korkea-asteelle. Tähän voi olla erittäin tyytyväinen.

Perusturvaan ja pienimpiin eläkkeisiin tehdään tasokorotukset. Työttömien

epäonnistunut aktiivimallin leikkuri poistuu vihdoinkin ja työllisyystoimiin satsataan mm. palkkatukeen avulla. 

Kuntien valtionavut tulevat olemaan 2020 vuodelle 11,4 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Tämä on iloinen uutinen kunnille ja kuntalaisille.

Budjettiriihen yhteydessä päätettiin myös aikaistaa kunnille maksettava kertaluonteinen 237 milj. euron valtionosuuksien lisäys ensi vuodelta tälle vuodelle. Lisäyksessä on kyse kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvästä kompensaatiosta. 

Maksatuksen aikaistuksella helpotetaan kuntien erittäin haastavaa taloustilannetta vuonna 2019, ja tämä on mielestäni erittäin tervetullutta.

Pieniä liikenneinvestointeja lähdössä liikkeelle

Hallitusryhmät ovat sopineet, että eilen budjettiriihessä sovitun lisäksi toteutetaan perusväylänpidon momentilta pienten parantamishankkeiden paketti vuosina 2020-2022. 

Pakettiin on kerätty ELYjen ja Väyläviraston asiantuntijoiden kokoamia pieniä parannuskohteita. 

Suurempia liikennehankkeita viedään eteenpäin eduskunnassa tulevassa 12-vuotisessa liikennesuunnitelmassa, joten lisää investointeja on odotettavissa tällä eduskuntakaudella tulevina vuosina. 

Itse tulen tekemään töitä valtiovarainvaliokunnassa sen eteen, että pääkaupunkiseudun junaliikenteen pahenevia ruuhkia saataisiin helpotettua. 

Pääradan Helsinki-Tampere -välin kehittämisen jatkosuunnittelu sai rahaa jo kesäkuussa tehdyssä tämän eduskuntakauden ensimmäisessä lisätalousarviossa. 

Lisäksi liikkeelle tässä lähtee Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen.

On myös erittäin tärkeää, että liityntäpysäköintipaikkoja saadaan riittävästi, jotta mahdollisimman monen olisi mahdollista liikkua kotikaupungistaan junalla töiden ja palveluiden äärelle Helsingin suuntaan autoruuhkien sijaan. Keravan uusi asemakeskus on saatava eteenpäin mahdollisimman pian. 

Tässä kolme tuoretta liikenneturvallisuutta parantavaa  poimintaa omasta vaalipiiristäni Uudeltamaalta:

Mt 140 parantaminen maanteiden 146 ja 1167 kohdalla, kiertoliittymän rakentaminen, Järvenpää:

  • Nykyisen valo-ohjaamattoman nelihaaraliittymän välityskyky ei riitä ja sivusuunnat jonoutuvat, mikä lisää myös liikenneturvallisuusriskiä. Liittymän toimivuus ja liikenneturvallisuus paranevat ja kiertoliittymän välityskyky varmistaa liittymän liikennöitävyyden vuoteen 2040 saakka. Rakennettavat jalankulun järjestelyt parantavan kevyen liikenteen turvallisuutta.

Valtatien 4 parantaminen Koivukylän eritasoliittymän kohdalla, Koivukylänväylän liikennevalot, Vantaa:

  • Nykyinen ramppiliittymä ruuhkautuu ja jonon pää uhkaa ulottua moottoritielle. Ramppiliittymien valo-ohjauksilla ja lisäkaistoilla parannetaan liikenneturvallisuutta, varmistetaan liittymien toimivuus ja sujuvoitetaan Koivukylänväylän varteen sijoittuvan logistiikkayrityksen kuljetuksia.

Maantien 170 (Itäväylä) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby-Box, Sipoo:

  • Hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ja sen myötä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen maantiellä 170 välillä Hangelby – Box. Uuden kevyen liikenteen väylän myötä sekä paikalliset että pitkän matkan kevyen liikenteen edellytykset kohenevat, kun yhtenäinen kevyen liikenteen väylä kulkee maantien 170 varressa Helsingistä Boxin taajamaan asti. Myös joukkoliikenteen saavutettavuus paranee, kun kulku pysäkeille helpottuu.

Pia Lohikoski

Kansanedustaja (VAS), Uusimaa

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.