Ei leikkauksille, kyllä luokkakokojen pienentämiselle

Keravan kaupunginvaltuustossa äänestettiin tänään leikkauksista. Itse äänestin, kuten jo edellisessä blogikirjoituksessani ennakkoon kerroin,  leikkauksia vastaan.

Valtuustossa käytettiin paljon kriittisiä puheenvuoroja, mutta valitettavasti suuri enemmistö silti oli valmis hyväksymään kompromissina kaupunginjohtajan alunperin Heinolan talousseminaarissa tekemää leikkausesitystä hieman pienemmän leikkauslistan. Tämä, kuulemma lamatalkoiden ensimmäinen erä, hyväksyttiin äänin 42 puolesta, 8 vastaan ja 1 tyhjä.

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli valmis hyväksymään leikkauksia vain kaupungin hallintoon ja harkiten myös tekniseen toimeen. Esitimme, että emme hyväksy säästökohteisiin kaupungin työntekijöiden lomarahojen leikkauksia (200 000), emmekä leikkauksia kasvatus- ja opetustoimesta (60 000) tai sosiaali- ja terveystoimesta (60 000).

Kilpailevan vaihtoehtoesityksen teki kristillisten valtuustoryhmä ja sen takana olivat myös perussuomalaiset. He olivat muutoin samalla linjalla kuin me, mutta he eivät olleet kiinnostuneita kunnan työntekijöiden lomarahoista. Kun oli vastakkain kaksi pienen ryhmän esitystä, joiden kumpaisenkin takana olisi ollut 4 valtuutettua, esitti meidän Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja neuvottelua. Mutta kristilliset eivät olleet halukkaita neuvottelemaan. Tämän jälkeen pikaisesti omassa ryhmässä pohdimme mitä teemme ja päätimme vastentahtoisesti vetää oman ehdotuksemme pois sekä äänestää kristillisten ehdotuksen puolesta. Teimme tämän siksi, että leikkausten vastustajien äänet eivät hajautuisi kahtia toistensa vastaehdotuksiksi. Harmillista sinänsä, kun oma parempi esityksemme oli ollut tiedossa jo pari viikkoa, ja kristilliset esittelivät omansa vasta eilen, eivätkä osoittaneet halua neuvotteluihin.

Alla pitämäni puheenvuoro, jonka jälkeen varsin monet muutkin valtuutetut poliittisiin ryhmiin katsomatta esittivät huolensa Keravan suurten luokkakokojen suhteen. Ainakin puheissa löytyi myös vahvaa tahtotilaa siihen, että opetusministeriön kautta tulevat luokkakokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat on todella myös käytettävä niiden pienentämiseen, eikä mihinkään muuhun.

Keravan kaupunginvaltuuston kokous 23.3.2009

puheenvuorossani pyysin pöytäkirjaan kirjattavaksi seuraavan esitykseni Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän toivomuspontena:

“Kaupungin johto selvittää, kuinka Keravalla taataan esitettyjen kasvatus- ja opetustoimen budjetin lisäleikkausten jälkeen lasten oikeus hyvään opetukseen ja turvalliseen kouluympäristöön.”

Perustelin asiaa seuraavasti:
On lyhytnäköistä politiikkaa määrätä lisäleikkauksia toimialoille, joita ovat jo kohdanneet melkoiset supistukset tänä vuonna, kuten kasvatus- ja opetustoimeen. Lasten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin pitäisi olla päätöksenteossa aina tärkeämpi näkökulma, kuin pelkkä talouslukujen tuijottaminen. Nämä säästöt voivat vielä koitua todella kalliiksi.

Olemme jo kasvatus- ja opetuslautakunnassa vastentahtoisesti hyväksyneet vuoden ensimmäisessä kokouksessa useita kipeitä leikkauksia osana viraston käyttösuunnitelmaa, koska meille myönnetyt budjettiraamit oli jo valmiiksi mitoitettu liian kireiksi.

Kerava on sitä paitsi jo entuudestaan tuottanut opetuspalvelut seudun muihin kuntiin verrattuna kaikkein halvimmalla. Nyt ei ole enää mistä säästää.

Kaupunginjohtaja sanoi viimeksi valtuuston kokouksessa, että kaupungin heikentyvä taloustilanne heijastunee melko suoraan mm. koulujen luokkakokoihin. Näin ei voi eikä saa olla.

Keravalla on tilastojen mukaan jo nyt alakoulun ekaluokilla keskimääräinen luokkakoko suurempi kuin naapurikunnissa. Useat opetusalan asiantuntijat suosittelevat, että opetusryhmän maksimikoko olisi 20 oppilasta.

Erityisopetuksen suunnittelijana Vantaalla toimiva Eero Väätäinen on vertaillut Tilastokeskuksen tietojen perusteella opetusryhmien kokoja KUUMA-kunnissa (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen) sekä Vantaalla.

Tässä siis Keravalaista koulutodellisuutta Tilastokeskuksen keväällä 2008 keräämien lukujen valossa:

– Keravalla on alakoulun ensimmäisillä luokilla keskimääräinen luokkakoko suurempi kuin muissa KUUMA-kunnissa ja Vantaalla.
– Keravan ekaluokkien keskikoko oli 22,4 oppilasta lukuvuonna 2007-2008 (Vantaa 21,7) (koko maa 19,57)
– Tänään kuulimme aiemmin valtuuston aluksi opetuspäällikön kertomana tuoreen tiedon, että tänä lukuvuonna 2008-2009 Keravan ekaluokkien keskikoko on jopa 25,3 oppilasta.
– Tuusulassa joka kolmannella ensimmäisellä luokalla on alle 20 oppilasta, Vantaallakin joka neljännellä.
– Keravalla 80 % kaikista alakoulun ensimmäisistä luokista on suurempia kuin 20 oppilasta.
– Keravalla esim. Killan koulussa ekaluokalla on tänä vuonna 26 oppilasta ja Kurkelassa peräti 27 oppilasta.
– Uudenmaan koulujen luokkakokojen keskiarvo on 21,4 lasta ala-asteella. Kerava kiilaa toiseksi korkeimmalle sijalle tässä vertailussa, ja Vantaa ottaa kyseenalaisen ykkössijan.
– Neljänsillä luokilla Keravalla keskiarvo nousee jo 25 oppilaaseen ja saavuttaa Vantaan lukemat.

Väätäinen on käyttänyt keräämiensä tietojen lähteenä:
Opetusministeriön selvitystä  perusopetuksen opetusryhmien koosta, joka on tehty yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa osana valtakunnallista opettajatiedonkeruuta. Tiedot kerättiin maaliskuussa 2008 perusasteen luokanopettajilta ja eri oppiaineiden aineenopettajilta. Kyselyn vastausprosentti oli noin 87 %.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *