Mediassa on viime päivinä oltu huolissaan poikien oppimistason laskusta ja siitä, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja.
Nämä ilmiöt liittyvät nähdäkseni toisiinsa.
Suomen tavoitteena on, että vähintään puolella 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto. Tämä ei onnistu, ellei myös ammatillisesta koulutuksesta ole sujuvampia väyliä korkeakouluihin.
Nyt tie on selvästi tukossa. Amiksista edetään korkeakouluihin huomattavasti harvemmin kuin lukiosta.
Alle 40 % nuorista aikuisista Suomessa on korkeakoulutettuja, mikä on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.
Koulutettu työvoima on kuitenkin talouskasvun, työllisyyden ja tuottavuuden perusta. Ilman riittävää korkeakoulutettujen määrää näkymät viennille ja kansantaloudelle heikkenevät.
Kun korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, ei voida nojata vain lukioon. Olen usein nostanut esiin, että suurin kasvupotentiaali olisi ammatillisessa koulutuksessa. Tätä mieltä ovat myös asiantuntijat.
Sivistysvaliokunnan jäsenenä pidän tärkeänä keskustelua nuorten mahdollisuuksista ja esteistä koulutuspoluilla.
Tutkija Harry Lunabban mukaan poikien osaamistason lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Yksi syy on ”pojat on poikia” -ajattelu, jossa alisuoriutuminen hyväksytään liian helposti.
Ratkaisua, jossa koulutusvalintoja aikaistettaisiin 11-12 -vuotiaille oudoksun. Näen siinä vaaran, että lasten taustan vaikutus koulutusvalinnoissa kasvaisi taas. Juuri tätä ongelmaa peruskoulu-uudistuksella aikanaan ratkottiin.
Päinvastoin isoja valintoja pitäisi voida tehdä myöhemmin, ei teini-iän myrskyisimmässä vaiheessa. Tästä voisivat hyötyä erityisesti pojat.
Olen jo aiemmin herätellyt keskustelua toisen asteen uudistamisesta, sillä jako lukioon ja ammattikouluun ei enää ole tätä päivää. Etenkään pienenevien ikäluokkien Suomessa.
Yksi tulevaisuuden ratkaisu voisi olla nuorisokoulu, joka tarjoaisi yhteisiä yleissivistäviä opintoja sekä lukiolinjan että ammattilinjan opiskelijoille. Se palvelisi oppivelvollisia nuoria nykyistä duaalimallia paremmin.
Amisten väylä korkeakouluihin on jo olemassa, mutta liian harvalla on nykyisin realistinen mahdollisuus edetä korkeakouluihin amisten yleissivistävien aineiden karsitun määrän takia.
On varmistettava, että liian aikaisin tehdyt koulutusvalinnat eivät sulje ovia myöhemmin.