Sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet tänään mieltään niin Saksassa kuin Englannissa toisenlaisen politiikan puolesta. Ne kertovat selkeästi, että joukkoliikkeiden aika ei ole ohi. Suurmielenosoituksilla luodaan valtavasti painetta päättäjiä kohtaan. Protestit myös antavat vasemmistolle tarvittavaa selustatukea tärkeiden muutosten läpiajamiseen, jotka parantaisivat tavallisten ihmisten elämää ja arkea. Tästä löytyy meidänkin historiasta lukuisia esimerkkejä.
Lontoossa arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa ihmistä osoitti mieltään oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. SAK:ta vastaavan Englannin TUC:n järjestämä mielenosoitus keräsi duunareita eripuolilta Englantia täyttäen Lontoon kadut. Viimeksi yhtä suuri mielenosoitus on nähty Englannissa Irakin sodan aikoihin.
Protestissa oli mukana eri ammattiliittojen johtoa sekä tuhansia ja tuhansia lattiatason aktiiveja vaatimassa oikeutta työelämään. Opiskelijat vastustivat opiskelun muuttamista yhä kalliimmaksi, ja julkisen sektorin työntekijät hallituksen aikeita hävittää kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Englannissa oikeisto pääsi valtaan viime kevään parlamenttivaaleissa. Useamman kauden hallinneen Labour-puolueen (vastaa Suomen SDP:tä) osallistuminen George Bushin Yhdysvaltojen kanssa Irakin sotaan ja poliittinen liukuminen yhä enemmän oikealle romutti sen suosion avaten oven oikeiston vallalle. Jyrki Kataisen kollegat Englannissa eivät aikailleet. Hallitus on hyökännyt niin työntekijöiden oikeuksia, ay-liikettä ja jukista sektoria vastaan. Onneksi ay-liike ja kansalaisjärjestöt eivät ole tästä tyrmistyneet vaan ovat organisoineet vastarintaa leikkauspolitiikkaa vastaan, josta tämän päiväinen suurmielenosoitus on mahtava esimerkki.
Samaan aikaan Saksassa yli 200 000 ihmistä osoitti mieltään maansa hallituksen ydinvoimapolitiikkaa vastaan. Muun muassa Hampurissa, Berliinissä ja Kölnissä vaadittiin hallitukselta ydinvoiman uudelleenarviointia ja korvaamista uusiutuvalla energialla. Mielenosoituksille antoi lisäpontta Japanin ydinvoimakatastrofi. Suuren ammattiliiton puheenjohtaja kertoi ydinvoiman kuuluvan vanhentuneisiin energiaratkaisuihin ja sanoi ihmisten olevan kypsiä ydinteollisuuden valheisiin, joilla ydinvoiman riskejä vähätellään. Tämän päiväiset protestit olivat Saksan historian suurimmat ydinvoimamielenosoitukset.
Pohjois-Afrikan kansannousujen myötä on alettu puhumaan arabimaiden keväästä vuoden 1968 kevään tapaan, kun kansalaiset nousivat valtaapitäviä vastaan eri puolilla maailmaa. Arabimaiden protestit ovat myös inspiroineet Euroopan kansalaisliikkeitä. Tämän päiväisissä mielenosoituksissa nähtiin Euroopassakin tunnuksia, joissa vaadittiin arabimaiden tapaan demokraattista vallankumousta.
Ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt yhdessä vasemmiston kanssa haluavat murtaa oikeiston politiikan. Oikeisto on aivan liian pitkään väittänyt, että ainoa taloudellinen ja poliittinen vaihtoehto on julkisen sektorin romuttaminen ja yksityistäminen, sekä rikkaiden, pankkien ja suuryhtiöiden hyysääminen.
Suomessa käytiin historiallinen lapsilisätaistelu 1958 vaalien alla. Hallituspuolueet, maalaisliitto ja SDP, esittivät lapsilisien maksujen siirtämistä valtion kassakriisin vedoten. Hallituksen toimenpiteet saivat äidit ympäri Suomen liikehtimään lapsilisien säilyttämiseksi.
Eduskunnassa pidettiin samanaikaisesti mielenosoitusten kanssa maratonpuheita, mm. Hertta Kuusisen ja muiden silloisten vasemmistoedustajien voimin. Niiden avulla SKDL (Vasemmistoliiton edeltäjä) esti lapsilisien maksatuksen siirrot. Maratonpuheita pidettiin niin kauan, että asiat siirtyivät vaalien yli seuraavan uuden eduskunnan päätettäväksi, ja SKDL nousi tuolloin vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi.
Useat mielenosoitukset sekä sadat kirjelmät johtivat siihen, ettei lapsilisiä leikattu ja hallitus joutui muuttamaan suunnitelmiaan. Tuossa parlamentaarisen ja ulkoparlamentaarisen toiminnan yhdistelmässä äidit osoittivat mieltään ulkona lastenvaunujen kanssa ja SKDL:n kansanedustajat pitivät sisällä eduskunnassa maratonpuheita. Yhteinen taistelu kannatti, lapsilisiä ei lakkautettu edes väliaikaisesti. Se oli kansanliikkeen ja vasemmistopolitiikan yhteinen voitto.
Vasemmiston tehtävä on myös tämän päivän Suomessa haastaa eriarvoisuutta kasvattava oikeistopolitiikka leikkauslistoineen ja kestävyysvajeineen vaaleissa, sekä laajemmin ammattiyhdistysliikkeen sekä kansalaisjärjestöjen kanssa työpaikoilla ja kaduilla. Meillä on voimaa muuttaa maailma paljon paremmaksi paikaksi. Yhdessä voimme tehdä sen.