Orpo-Purran hallitus aikoo leikata taas hyvinvointialueiden rahoituksesta. Tällä kertaa suunniteltu leikkaus olisi 390 miljoonaa euroa.
Tämä on pois esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista sekä vanhushoivasta, jotka ovat jo entuudestaan pahasti aliresurssoituja.
Uudenmaan osuus olisi hallituksen esityksessä lähes puolet koko maan säästötavoitteesta. Rahoitusta leikattaisiin Uudellamaalla kolme prosenttia, kun muualla maassa leikkaus jäisi keskimäärin yhteen prosenttiin.
Hallituksen suunnittelema leikkaus tarkoittaisi Uudellemaalle arviolta noin 200 miljoonan euron heikennystä rahoitukseen ja vaikutus olisi suhteellisesti suurempi kuin monilla muilla alueilla.
Tämä on epäjohdonmukaista, sillä Uudellamaalla sekä väestömäärä että sen myötä myös palvelutarpeet kasvavat nopeimmin koko maassa.
Uudellamaalla asuu 1,8 miljoonaa ihmistä ja se on Suomen nopeimmin kasvava alue. Peräti 86 prosenttia koko maan ennakoidusta väestönkasvusta kohdistuu vuoteen 2045 mennessä Uudellemaalle.
Samalla 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla 36 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Väestönkasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelutarvetta merkittävästi jo nyt ja entistä enemmän tulevina vuosikymmeninä.
Uudellamaalla sijaitsee suurin osa koko maan erikoissairaanhoidosta, vaativista sosiaalipalveluista ja ympärivuorokautisista päivystyksistä. Siksi rahoitusmallin olisi syytä ottaa huomioon HUS-yhtymän erityinen rooli.
Uudenmaan hyvinvointialueiden jo ennestään erittäin tiukka taloudenpito sekä palvelurakenteiden nopeat uudistukset eivät saa johtaa siihen, että alueen rahoitusta kiristetään vielä ylimääräisillä lisäleikkauksilla.
Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS ovat jo vähentäneet yhteensä yli 1 300 henkilötyövuotta (htv) vuosien 2024-2025 aikana.
Hallituksen esitys vaarantaisi toteutuessaan Uudenmaan asukkaiden yhdenvertaiset sote- ja pelastuspalvelut muuhun maahan verrattuna.