Korona-ajan rajoituksilla on monenlaisia seurauksia. Koululaisista osa tulee tarvitsemaan jatkossa aiempaa paljon vahvempia tukitoimia. Perheet tarvitsevat apua ja neuvoja korona-arjesta selviämiseen, kun eristetyissä oloissa eläminen koettelee voimia.
Osalla kansalaisista avun tarve koskee henkistä tukea ja keskusteluapua, joillain mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeen kasvua, osalla tuen tarve on konkreettista toimeentuloon ja ruokahuoltoon liittyvää.
Moni yrittäjä odottaa hätäapua
Moni pieni tai keskisuuri yrittäjä odottaa nyt valtiovallalta erilaisten rajoitusten seurauksena korona-ajan hätäapua, ja sitä on viime viikolla tehtyjen lisätalousarvion tukipäätöksistä myös tulossa.
Minäkin olen saanut useiltakin tutuilta pienyrittäjiltä viestejä. Moni kokee, että juuri heille päätetyt tukitoimet eivät ole selkeitä, eikä niistä ole viestitty ymmärrettävästi. Pienyrittäjien neuvontapalveluiden parantamiseen onkin kova tarve.
Pientä kosmetologiyritystä kotikaupungissani Keravalla pitävä ystäväni kysyi minulta eilen koronatilanteesta selviämisestä, mahtaako mikään tukimuoto koskea osa-aikayrittäjää. Tähän en suoraan itsekään löytänyt vastausta, vaan löytämissäni teksteissä puhuttiin vain päätoimisista yrittäjistä.
Kysyin itse puolestani häneltä, onko hän laittanut liiketilansa omistavaan asunto-osakeyhtiöön kirjallista vetoomusta vuokrista vapauttamiseksi, kun se olisi kaikkein nopein apu. Hän ei kuitenkaan ollut kuulemma kehdannut esittää vuokranalennusta.
Kannustin häntä kirjoittamaan vuokranantajalleen. Totesin, että jos vuokranantaja vapauttaisi nyt kivijalkaliikkeiden liikehuoneistot vuokrista kevään ajaksi, yhtiöllä ei olisi käsissään ensi syksynä kymmentä konkurssissa olevaa entistä liikettä, ja tyhjät liiketilat ilman vuokratuottoja.
Tänään sain samalta yrittäjäystävältäni viestin, että hän oli lopulta kehdannut rohkaisuni jälkeen laittaa vuokranantajalleen viestiä. Hän oli yllätyksekseen saanut vastauksen, että vuokranantaja antaa liiketilalle vapautuksen vuokrista kokonaan huhti- toukokuulle sekä 50% alennusta kesä- ja heinäkuusta.
Tämä oli hieno ele hänen vuokranantajaltaan ja vastaavia päätöksiä liiketilojen suhteen ovat tehneet jotkin muutkin vuokranantajat, kuten Senaattikiinteistöt ja Helsingin kaupunki.
Hyvä tahto ei riitä, vuokrien väliaikaista puolittamista pohdittava
En ole kuitenkaan aivan varma, onko hyvä asia, että tämä jää näin kriisitilanteessa jokaisen vuokranantajan vapaaehtoisuuden, hyvän tahdon ja neuvotteluhalun varaan.
Olisi mielestäni toivottavaa, että kun olemme tehneet monia muitakin historiallisia päätöksiä tässä koronatilanteessa, kuten rajoittaneet ravintoloiden aukioloa ja esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestämistä, hallitus pohtisi myös esitystä vähintäänkin vuokrien väliaikaisesta puolittamisesta.
Tämä olisi poikkeuksellinen kriisiajan toimi, mutta niin on moni muukin viime aikoina tehty lakimuutos.
Ruokalähettien asemaa parannettava
Tämän korona-ajan arki on johtanut siihen, että erilaisten kotiin kuljetettavien ostosten kysyntä on noussut kovasti. Ruokakauppojen kotiinkuljetuksille on kova kysyntä ja niiden käyttäjiksi on ryhtynyt moni, joka ei ole koskaan ennen tilannut kotiin mitään.
Moni ravintola ja kahvila pyrkiikin nyt kasvattamaan takeaway-myyntiään ja on ryhtynyt hyödyntämään myös ruoka-annosten kotiinkuljetusta tekevien yritysten palveluita.
Tämä on hyvä asia myös monien kotona eristyksissä olevien asiakkaiden kannalta.
Tässä kohtaa haluan kuitenkin nostaa esiin sen, että näiltä ruoka-annoksien kotiinkuljetusta välittäviltä alustatalouden yrityksiltä, joiden asiakasmäärä on nyt kasvanut todella paljon, voisi tässä kohtaa odottaa myös vastuullisuutta omia työntekijöitään kohtaan.
Koska suurimpien kotiin ravintolaruokaa toimittavien palveluntarjoajien ruokalähetit ovat freelancereita, he eivät ole oikeutettuja esimerkiksi työntekijöille kuuluvaan sairauslomaan.
Tämä on ollut ongelma ruokaläheteille jo ennen nykyistä koronaepidemiaa. Se pätee siis myös muihin sairauksiin.
Ruokalähetin on usein pakko työskennellä ehkä jopa lievien flunssaoireiden ilmetessäkin tai hän menettää tulonsa kokonaan. Monesti vieden ruokaa asiakkaille, jotka ovat sairauden takia eristäytyneet koteihinsa, mikä lisää riskiä omaankin sairastumiseen.
Siksi haluan vedota ruokalähettien työturvallisuuden puolesta. Samoin toivon ruokalähettifirmojen yhteiskuntavastuuseen vedoten, että nämä tuottojaan nyt kasvattavat yrityksen hankkisivat läheteilleen riittävästi suojavarusteita ja desinfiointiaineita, eivätkä ainakaan oleta ruokalähettien freelancereina maksavan näitä pienistä palkoistaan itse.
Kysyisin myös hallitukselta, onko ruokalähettifirmojen työntekijöiden eli freelancereiden työmarkkina-asemaan ja työturvallisuuteen ehditty kiinnittää hallituksessa huomiota?
Ruokalähettifirmojen työntekijät itse kampanjoivat, että heidät otettaisiin normaaleihin työsuhteisiin, mutta heitä pidetään edelleen freelancereina, muuta vaihtoehtoa ei heille valitettavasti ole tarjottu.
Puhe eduskunnassa 01.04.2020