Hoitajamitoituksella suitsitaan myös hoivajättien häikäilemätöntä kikkailua

Yksityiset hoivajätit ovat takoneet voittoja vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella, kun henkilöstön määrästä ja hoivan laadusta on tingitty. Tämä häikäilemätön kikkailu loppuu nyt, kunhan uutta henkilöstömitoitusta myös valvotaan tehokkaasti, kommentoi kansanedustaja Pia Lohikoski eduskunnan keskustelussa.

On hienoa, että pääsemme vihdoinkin käsittelemään hallituksen esitystä sitovasta vanhushoivan hoitajamitoituksesta. Tätä on odotettu pitkään.

Hoitajamitoitus olisi pitänyt saada lakiin jo vuosia sitten, mutta kuten näemme, hallituksilla on eroa. Nyt tämä vihdoinkin etenee.

Esityksen mukaan lakiin kirjataan 0,7:n hoitajan minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautisen tehostetun hoivan yksiköihin.  

Asiasta säädetään lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella, joka tunnetusti ei ole toiminut riittävällä tavalla.

Lisäksi hoitotyö ja tukipalvelut eriytetään nyt toisistaan, jolloin hoitajamitoitukseen voidaan laskea vain hoitotyötä tekevä henkilökunta.

Lain tavoitteena on turvata vanhuksen mielekkään elämän mahdollistavat palvelut. Tarkoitus on parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla hoivatyötä tekevän henkilöstön riittävyys.

Hoitajamitoitus on vastaus vanhustenhoivan kriisin

Lakisääteinen riittävän korkea henkilöstömitoitus on ratkaisu siihen kriisiin, joka viime vuodesta lähtien on ravistellut suomalaista vanhustenhoivaa. 

Yksityiset hoivajätit ovat takoneet voittoja vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella, kun henkilöstön määrästä ja hoivan laadusta on tingitty.

Tämä häikäilemätön kikkailu loppuu nyt, kunhan uutta henkilöstömitoitusta myös valvotaan tehokkaasti.

Ikäihmiset ansaitsevat laadukkaat palvelut, joiden myötä mahdollistetaan heille arvokas ja mielekäs vanhuus.

Me vasemmistoliitossa olemme tyytyväisiä, että hallitus vihdoin toteuttaa tämän uudistuksen, jonka toteuttamista erityisesti kokoomus on jarruttanut lähes vuosikymmenen ajan, kuten tunnettua on.

Huolehditaan henkilöstön riittävyydestä

On huolehdittava, että henkilöstöä riittää vanhuspalveluihin kaikkialla Suomessa ja että hoitajien lisäys ympärivuorokautisissa palveluissa ei johda henkilöstöpulaan kotihoidossa. 

Henkilökunnan asteittainen lisäys koulutuspaikkojen lisäyksen ohella toivottavasti helpottaa henkilöstön saamiseen liittyviä paineita, kun lisähenkilöstön tarve jakaantuu useammalle vuodelle.

Lähihoitajien, sairaanhoitajien ja hoiva-avustajien koulutusmäärien nosto ei yksin ratkaise hoivayksiköiden henkilöstöresurssia, vaan huomiota on kiinnitettävä myös työhyvinvointiin ja hoitoalan houkuttelevuuteen.

Myös valiokunta korosti mietinnössään, että keskeisessä asemassa on pitkäjänteinen työhyvinvoinnin ja toimintatapojen kehittäminen.

Johtamista on kehitettävä ja hoitotyön johtamisen koulutuksen opintopolkuja sujuvoitetaan.

Myös osatyökykyisten ja alalta lähteneiden työntekijöiden työllistymistä hoiva-alalle tulee tukea ja joustavoittaa, sekä sairauspoissaoloja ennaltaehkäistä työhyvinvointiin panostamalla.

Tarvitsemme monenlaisia keinoja, jotta henkilöstön lisäystarve, eli noin 4700 lähihoitajaa ja 560 sairaanhoitajaa, saadaan täytettyä asetetun aikataulun mukaan ja tärkeät panostukset arvokkaaseen vanhuuteen ja hoivan laatuun toteutettua.

Onneksi hallitus on jo päättänyt lähihoitajakoulutuksen lisäämisestä, yhteensä 5000 uuden opiskelijan edestä.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *