Ihmisarvon puolesta

Vuoden 1918 kansalaissota on Suomen historian ristiriitaisin ja repivin tapahtuma. Sen historia näyttäytyy yhä edelleenkin pääosin voittajien historiana.

Ihmisarvo ja kunnioitus kuuluvat kaikille ihmisille. Se kuuluu myös monilla nimillä tunnetun sisällissodan – luokkasodan, punakapinan, kansalaissodan – niillekin vainajille, jotka taistelivat paremman huomisen puolesta, vaikka kokivatkin sodassa karvaan tappion.

Tätä kunnioitusta ei punaisille ole aina Suomessa annettu, vaan ensimmäiset sisällissodan jälkeiset vuosikymmenet kuluivat valtiovallan puolelta hävinneen osapuolen rankaisemisen, häpäisemisen ja mustamaalaamisen merkeissä.

Pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeen päästiin pystyttämään virallisia aatteensa puolesta kuolleiden punaisten muistomerkkejä.

Keravan Vasemmistoliitto haluaa muistaa kunniakäynnillä punaisten muistomerkillä Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918, josta tuli tänään kuluneeksi 98 vuotta.

Suomen 1918 tapahtumien taustalla oli räikeä epätasa-arvo yhteiskuntaluokkien välillä sekä taistelu vallasta juuri itsenäistyneessä Suomessa. Taistelu kärjistyi lopulta luokkasodaksi, joka vaati noin 37 000 uhria. Uhreista 80 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi massamitoin tehdyissä teloituksissa ja erityisesti vankileireillä sodan päätyttyä.

Vaikka kaikkien nimiä ei koskaan saada tietää, niin useimpien Suomen sisällissodan vainajien henkilöllisyys on tiedossa Suomen sotasurmat -tutkimusprojektin ansiosta.

Kahden vuoden päästä, 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1918 tapahtumista. Osa keravalaisista punaisista vainajista lepää Tuusulan Paijalan hautausmaan joukkohaudassa ja osa Tammisaaren vankileirin yhteydessä olevassa joukkohaudassa. Osa saattaa olla muuallakin, esimerkiksi Malmilla, Suomenlinnassa tai Lahden Hennalassa.

Tiedossa olevista 219:sta tuusulalaisesta vuoden 1918 vainajasta suurin osa oli todennäköisesti maaseutupitäjän teollisuus- ja rautatiekeskittymästä, siis Keravalta.

Tasan kaksi vuotta sitten jätin Keravan kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen, että kaupunki ryhtyisi yhteistyössä Keravan museon kanssa kartoittamaan Keravalla kaatuneiden ja teloitettujen nimiä sekä heitä muistavalle muistokivelle sopivaa paikkaa sekä sopivaa tapaa merkitä paikallishistoriallisesti merkittävät tapahtumapaikat.

Asia eteni vihdoin viime vuonna päätöksenteossa siihen pisteeseen, että aloitteeseen saatiin myönteinen vastaus. Hankkeen valmistelun olisi tarkoitus käynnistyä toden teolla tänä vuonna Keravan museon johdolla. Me Keravan Vasemmistoliitossa seuraamme hanketta tarkkaavaisesti ja suurella mielenkiinnolla.

Tänään on vietetty myös vainojen uhrien muistopäivää. Päivää vietetään natsien keskellä Eurooppaa vuosina 1933-45 toimeenpaneman holokaustin — vähemmistöryhmien kansanmurhan— uhrien muistoksi. Suomessa muistopäivän ajankohta on tammikuun 27. päivä, joka on Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamisen vuosipäivä.

Auschwitzin keskitysleiriä pidetään ihmisen pahuuden ja ihmisarvon kieltämisen symbolina. Sen vapauttaminen nousi symboliksi, jonka mukaan ihminen on ottanut opiksi, eikä enää sorru julmasti kieltämään toisen ihmisen ihmisarvoa ja loukkaamattomuutta.

Näinä aikoina, jolloin muukalaiskammo jälleen nostaa päätään ja kuulemme uutisia sodista ja kansamurhista sekä täällä aivan lähellämme Euroopassa ja Suomessa keskustellaan jopa keskitysleirien pystyttämisestä, vainojen uhrien muistopäivän vietto saa valitettavasti varsin ajankohtaisen sävyn.

Meidän on tärkeää muistaa ihmiskunnan, Euroopan ja Suomen historian murhenäytelmiä ja niiden uhreja. Muistakaamme keskitysleirejä yhtä lailla Auschwitzissa ja Sachsenhausenissa kuin myös Hennalassa, Suomenlinnassa ja Tammisaaressa.

Katsokaamme ympärillemme ja muistuttakaamme itseämme sekä toisiamme kaikella vakavuudella siitä mihin ihmisarvon kieltäminen voi johtaa.

(Puhe 27.1.2016 Tuusulassa Paijalan hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kuolleiden punaisten muistomerkillä)

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.