Iltavuoro Hopeahovissa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super haastoi syksyllä päättäjät tekemään työvuoron vanhustenhoidossa. Otin kuntapäättäjänä haasteen vastaan ja tein joululomallani iltavuoron Keravan kaupungin vanhusten palvelukeskus Hopeahovissa. Kyseessä on 63-paikkainen palveluasumisyksikkö, joka pitää sisällään kahdeksan pienkotia. Lisäksi Hopeahovissa järjestetään päivätoimintaa kotona asuville vanhuksille.

Haasteen mukaan työn tekemisen kautta avautuvat vanhustenhoidon arki ja todellisuus. Kyse on konkreettisesta vanhustenhoidon hoitajamitoitusten ymmärtämisestä. Siis vanhainkotien ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resursseista, joista me kuntapäättäjät päätämme budjeteissa.

Vanhukset tulevat nykyään hoitoyksiköihin yhä iäkkäämpinä ja huonokuntoisempina. Tämä näkyi myös Hopeahovissa, jossa henkilökunta tekee parhaansa tiukasti mitoitetuilla resursseilla. Tähän liittyen sain myös palautetta parilta omaiselta, jotka tunnistivat minut kuntapäättäjäksi ollessani tekemässä haasteen mukaista vuoroa.

Tapaamani vanhusten omaiset huomauttivat, että normaalisti iltavuorossa kahdeksan vanhuksen yksikössä on mitoituksen mukaisesti vuorossa vain yksi hoitaja, vaikka yksikössä asuu muutama sellaisessa kunnossa oleva vanhus, joiden hoitamiseen nostoineen tarvitaan aina kaksi hoitajaa.

Iltavuorossa Hopeahovissa

Mitä omaan ”työvuorooni” käytännössä kuului? Menin iltavuoron alkaessa klo:13 paikalle ja sain alkuun Hopeahovin johtajalta tunnin perehdytyksen taloon ja sen toimintaan. Sen jälkeen minut vietiin pienkotiin, jossa pääsin mukaan syöttämään ja avustamaan mummoja. Lisäksi autoin iltavuorossa olevaa lähihoitajaa parhaani mukaan.

Olin tuon iltavuoron ajan apuna kahdeksan vanhuksen pienkodissa, jossa kaksi vanhusta oli petipotilaskunnossa. Käytännössä heidän pesu- ja vaipanvaihtohommiinsa tarvitaan aina kaksi hoitajaa, kun heitä nostetaan tai käännetään. Muut kuusi vanhusta olivat yhden hoitajan autettavissa, sillä heillä oli jonkin verran omaa toimintakykyä jäljellä, vaikka heistäkin suurin osa käytti liikkumiseen pyörätuolia tai rollaattoria.

Mummojen syöttämisten lisäksi hoidin pienkodin tiskejä, lakaisin ruokailutilan lattioita, pyyhin pöytiä ja laitoin iltapalan valmiiksi. Tehtäviä, joita hoitaja normaalisti tekee hoitotyön lisäksi. Autoin myös mummojen iltatoimissa, kuten vaipan vaihdossa. Kotiin pääsimme klo:21, johon mennessä kaikki mummot oli saatu yöunille. Yövuoroon tuli yöhoitaja, jonka vastuulle jäi useamman pienkodin vanhukset, yhteensä 30 vanhusta yön ajaksi.

Pienkodissa työskentelee arkisin muutaman tunnin päivässä hoitajien lisäksi myös työllistetty apulainen ja hänen roolinsa hoitajien apuna muiden kuin hoidollisten tehtävien tekijänä on erittäin tärkeä. Hopeahovissa kaupungin työllisyysyksikön kautta työllistettyjä on aina kerrallaan muutamia, yksi työllistetty jaetaan yleensä kahden pienkodin kesken.

Hoitajan työ on erittäin kiireistä, ja havaitsin, että huolimatta lämpimästä ja inhimillisestä otteesta, ei hoitajalle jäänyt iltavuorossa juurikaan aikaa seurustella mummojen kanssa, vaikka ne, joilla vielä oli puhekyky tallella olisivat kaivanneet myös juttuseuraa. Niinpä pyrin itse jonkin verran enemmän juttelemaan ja pitämään seuraa sellaisille, jotka halusivat juttukaveria.

Vanhustenhoidon mitoitukset

Superin haaste lähti Sipilän oikeistohallituksen aikeista pienentää vanhustenhoidon hoitajien vähimmäismitoituksen 0,5 hoitajasta 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Se tarkoittaisi neljää hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Työntekijöiden määrä jakautuu vuoroihin eli tämä määrä hoitajia ei ole samaan aikaan töissä. Hallituksen esitys onneksi kaatui hoitajia edustavan ay-liikkeen, kansalaisten ja opposition kovan paineen alla.

Hoitohenkilökuntamäärä lasketaan toteutuneista työvuorolistoista vuorokaudessa kokonaisuutena, ei yksittäisistä vuoroista. Myös vapaalla olevat hoitajat lasketaan mitoitukseen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 10 vanhuksen yksikössä on kaksi hoitajaa aamuvuorossa, yksi iltavuorossa, yksi yövuorossa ja yksi vapaalla.

Sipilän hallitus hakeekin nyt säästöjä siten, että jatkossa mitoitukseen voidaan laskea myös kouluttamattomat työntekijät, jotka eivät voi osallistua varsinaiseen hoitotyöhön.

Superin mukaan jo nykyinen vähimmäishenkilöstömitoitus on riittämätön. Koska kunnat ja kuntayhtymät ovat kiristäneet hoitoon pääsyn kriteereitä vanhustenhoidossa viime vuosina, tarvitsevat hoivan piiriin iäkkäämpinä ja huonokuntoisempina tulevat vanhukset hoitoa ja hoivaa aiempaa enemmän.

Oma kokemukseni Hopeahovin iltavuorosta on se, että hoitohenkilökuntaa ei ole varaa vähentää yhtään. Sekä vanhusten inhimillisen ja riittävän hoidon, että hoitajien työhyvinvoinnin takia olisi suotavaa päinvastoin mennä Pohjoismaisten mitoitusten suuntaan ja lisätä henkilökuntaa.