Järkevää asuntopolitiikkaa, kunnianhimoisempi perhevapaauudistus ja hallitusohjelman topten

Tänään on julkaistu SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n neuvottelema hallitusohjelma. Siinä otetaan rohkeita askelia kohti järkevämpää asuntopolitiikkaa, lähdetään toteuttamaan kunnianhimoisempaa perhevapaauudistusta, kaadetaan aktiivimallin leikkuri, palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä laajennetaan oppivelvollisuutta koskenaan toista astetta. Summaan tässä blogissani hallitusohjelmaa.

Vietin Säätytalolla viimeiset kolme viikkoa hallitusneuvotteluissa Vasemmistoliiton pääneuvottelijana asuntopoliittisessa pöydässä.

Lisäksi pääsin ratkomaan perhevapaauudistuksen umpisolmuja ad hoc -neuvottelupöydässä helatorstaina.

Kerron tässä blogissa päällimmäiset mietteeni näistä neuvottelupöydistä sekä bonuksena nopeasti poimitut TOP 10 omasta mielestäni parasta hallitusohjelman kirjausta.

Vasemmistolaisempaa asuntopolitiikkaa

Olen erittäin tyytyväinen neuvottelutulokseemme asuntopolitiikan osalta. Vaikka emme saavuttaneet kaikkia Vasemmistoliiton tavoitteita, kuten radikaalia vuokrankorotusjarrua, koen, että uuden hallituksen asuntopoliittisessa linjassa kädenjälkemme näkyy selvästi.

Tärkeimpinä saavutuksina pidän kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrän kasvattamista 25%:lla, vuokralaisten aseman parantamiseen tähtääviä kirjauksia sekä tavoitteita asunnottomuuden poistamiseksi ja sisäilmaongelmista kärsivien auttamiseksi.

Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla ihmiset kärsivät asumisen kalleudesta. Monilla asuminen vie tuloista liian suuren osan. Vuokralla asuminen on yleistynyt, ja vuokrat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin.

Uusi hallitusohjelma lähtee siitä, että pitkäjänteisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän asuntopolitiikan tavoitteena on monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen kasvavilla alueilla.

Asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Ohjelman pohjaksi tehdään kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista. Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa lisätään

Valtion tukemassa asuntotuotannossa säilytetään Valtion asuntorahaston asema valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja etsitään uusia tulonlähteitä rahastolle. Varmistetaan, että valtion tukijärjestelmä kannustaa innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin asumisen ratkaisuihin.

Valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA- asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita.

Lisätään kasvavilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista. Asetetaan tavoitteeksi, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määräksi tulee vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, josta yli puolet Helsingin seudulle.

Laajennetaan pitkän korkotuen käynnistysavustukset kaikille MAL-sopimusalueille. Niiden suuruus Helsingin seudulla on 10 000 euroa asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 3 000–5 000 euroa asuntoa kohden. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus.

Tavoitellaan kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin kuitenkin niin, ettei muodostu hallintamuodoltaan yksipuolisesti painottuneita alueita. Osana Helsingin seudun MAL-sopimusta huomioidaan seudun kasvuhaasteet ja segregaation torjunta.

Vuokralaisten asemaa vahvistetaan

Vuokralaisen aseman vahvistamiseksi kiinnitetään voimassaolevan lainsäädännön puitteissa huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia.

Vahvistetaan vuokralaisten asemaa uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä.

Tehdään kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu osana kahdeksanvuotista asuntopoliittista kehittämisohjelmaa.

Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen

Hallitusohjelmaan olemme kirjanneet myös, että korjataan ja ehkäistään rakennusten sisäilmaongelmia ja helpotetaan niistä oirehtivien elämää. Selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Lainsäädäntöä ja valtion tukijärjestelmiä kehitetään niin, että rakennusten sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ja ihmisten sairastuvuus vähenevät merkittävästi. Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita. Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.

Jatketaan Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaa. Lisätään ohjelman kunnianhimoa ja varmistetaan, että ohjelma johtaa vaalikauden aikana tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin ja toimenpiteisiin. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa selvitetään korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen.

Laajennetaan terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia korjauksiinvelvoittamisessa. Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset.

Poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa

Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2022 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

Liitetään asunnottomuuden poistotavoite osaksi valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL- sopimuksia.

Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni.

Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit.

Perhevapaauudistus

Sain myös edustaa Vasemmistoliittoa hallitusneuvotteluissa umpisolmuun mennyttä perhevapaauudistusta helatorstaina ratkoneessa neuvottelupöydässä.

Päätökseksi tuli, että hallitus toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoisen ja perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen.

Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.

Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.

Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.

Lopuksi TOP 10 hallitusohjelman kirjausta

Järkevän asuntopolitiikan ja kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen lisäksi mm. seuraavat kirjaukset on tärkeä mainita.

  1. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja VAKA-ryhmäkokojen pienennys
  2. Oppivelvollisuuden laajennus ja maksuton toisen asteen koulutus
  3. Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja sekä opinto-ohjausta, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. 
  4. Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. 
  5. Työttömiä kurittanut aktiivimalli poistetaan
  6. Tasa-arvo-ohjelma ja samapalkkaohjelma
  7. Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. 
  8. Perusterveydenhuollon hoitotakuu, että hoitoon pääsee 7 päivässä 
  9. Uudistetaan asiakasmaksulaki ja laajennetaan maksuttomuutta
  10. Säädetään hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautiseen hoivaan.

(Nopeasti poimittuna ja satunnaisessa järjestyksessä)

Yleistä hallitusohjelmasta ja sen talouspolitiikasta

On selvää, että hallitusohjelma saisi mieluusti olla vasemmistolaisempi talouspolitiikkansa suhteen. Mielestäni esimerkiksi varakkaimpien verotusta olisi voitu kiristää, jolloin pienituloisimpien tilannetta olisi ollut varaa parantaa tuntuvammilla tulonsiirroilla.

En myöskään pidä valtion omaisuuden myyntejä parhaana tapana rahoittaa investointeja, kun samaan aikaan valtio saisi lainaa jopa miinuskorolla.

Siitäkin huolimatta tämä hallitusneuvotteluiden tulos on monine merkittävine uudistuksineen parasta, mitä näillä voimasuhteilla on ollut tiukkojen neuvotteluiden jälkeen saatavilla.

Vasemmiston muskelit eivät 8,2 %:n kannatuksella riitä saamaan kaikkea sitä hallitusohjelmaan, mitä haluaisimme omien tavoiteohjelmiemme perusteella. Näen, että Vasemmistoliitolla on enemmän voitettavaa tässä kokoonpanossa olemalla mukana hallituksessa yhdessä SDP:n, vihreiden, keskustan ja RKP:n kanssa, kuin jäämällä oppositioon perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa.

Monilta osin hallitusohjelmasta tuli jopa yllättävän hyvä. Siksi on tärkeää, että olemme mukana viemässä sitä täytäntöön, ja huolehtimassa siitä, että selvitykset viedään toimenpiteiksi ja tavoitteista tehdään totta.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *