Jokainen lapsi on ainutlaatuinen

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Kansainvälinen lasten päivä on YK:n yleiskokouksen aloitteesta vuodesta 1954 vietetty kansainvälinen vuosipäivä. 

Useissa maissa, myös Suomessa sitä vietetään 20. marraskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1959 hyväksyttiin Lasten oikeuksien julistus ja 20. marraskuuta 1989 Lapsen oikeuksien sopimus.

Suomessa päivä merkittiin Suomen UNICEFin aloitteesta lastenpäivän nimellä kalentereihin 1990-luvulla. Vuodesta 2002 lähtien päivää on vietetty 20. marraskuuta nimellä Lapsen oikeuksien päivä. 

Lapsen oikeuksien viikko on Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä vietettävä teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tänä vuonna viikkoa vietetään 18.-24.11. ja vuoden teema on lapsen oikeus olla oma itsensä.

Vuoden 2019 slogan: Jokainen lapsi on ainutlaatuinen

Jokaisen ihmisen persoonallisuuden ja identiteetin kunnioittaminen kuuluu ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien ja ylipäätään ihmisyyden ytimeen. 

Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden kansallisena teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä.  

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa lasten oikeudet jaetaan kolmeen perusoikeuteen: 

  • Oikeus suojeluun, 
  • Oikeus osallistumiseen ja 
  • Oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista.

Sopimusta raamittaa neljä yleisperiaatetta: 

  • Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla), 
  • Oikeus syrjimättömyyteen (2 artikla), 
  • Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) sekä 
  • Oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi (12 artikla). 

Suomessa sopimus on saatettu voimaan lailla.

Oikeus suojeluun, osallistumiseen ja osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. Tätä oikeutta lasten ja perheiden kanssa työskentelevät mm. varhaiskasvatuksen, opetustoimen, sosiaalitoimen ja vapaa-ajan (kerhot, liikuntaseurat) työntekijät tuovat käytäntöön joka päivä jokaisessa arkisessa kohtaamisessa. 

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa olevat varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttaminen kaikille lapsille, ryhmäkokojen pienentäminen yli 3-vuotiaiden ryhmissä, oppivelvollisuusiän nostaminen ja toisen asteen maksuttomuus tasaavat perheiden sosioekonomisia eroja sekä mahdollistavat varhaiskasvatukseen ja koulutukseen osallistumisen perheiden tulotasosta tai työllistymisestä riippumatta. 

Hallitus haluaa katkaista köyhyyden kierteen

Nykyinen hallitus haluaa pysäyttää kehityssuunnan, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistää ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheensä toimeentulosta. Ongelmat monesti myös siirtyvät sukupolvelta toiselle. 

Tämä kierre on saatava poikki, koska se on ennen kaikkea lapsen edun mukaista – mutta myös kaukokatseista ja järkevää politiikkaa.

Lapsiperheköyhyyteen ja ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen ovat avainasemassa yhteiskunnan lapsiystävällisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. 

Tänä syksynä annetut hallituksen esitykset eri Kelan vähimmäisetuuksien korottamisesta (sairauspäiväraha, vanhempainrahat, pienet eläkkeet, opintotuki, yksinhuoltajakorotukset sekä monilapsisten perheiden lapsilisät) ovat askelia oikeaan suuntaan.

Kattavat julkiset palvelut lapsien tukena

Tärkeitä lasten ja perheiden kanssa työskentelyn paikkoja on myös kattava ja laadukas neuvolajärjestelmä, joka tasaa hyvinvointieroja, kohtaa lähes kaikki Suomessa syntyvät lapset ja äidit, takaa avun ja tuen elämän alkuun ja jonka kautta voi saada lisätukea ja apua tarvittaessa. 

Yksi lisäpalvelu, joka on matalan kynnyksen koko kansan apu, on sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu. 

Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Se voi olla esimerkiksi perheen opastamista lasten ja kodinhoidossa sekä arjen taitojen vahvistamista. 

Lapsiperheiden kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ehkäisevän lastensuojelun muotona. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. 

Koti- tai lastenhoitopalveluja saaneiden perheiden määrä on noussut Suomessa sekä määrällisesti (9 645 vuonna 2015 ja 12 790 vuonna 2018) että prosentuaalisesti (1.7 % vuonna 2015 ja 2.3 % vuonna 2018).  Keravalta minulla ei ole tilastotietoja näistä, mutta ehkä joku muu täällä osaa kertoa tarkemmin lapsiperheiden kotipalvelun käytöstä Keravalla.

Satsataan ennaltaehkäisyyn

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät työntekijät ovat arjen sankareita, tukipilareita, tärkeitä voimaannuttavia kohtaamisen ammattilaisia. 

Jokainen tarvitsee joskus tukea ja vahvistusta vanhemmuuteensa. On vahvuutta pyytää ja ottaa vastaan apua. 

Entisaikojen kyläyhteisökulttuurin jo rapauduttua on entistä tärkeämpää, että yhteiskunnan palveluverkko on tiivis ja voi tarjota tuen ja hengähdyshetken myös pikkulapsiarkeaan eläville vanhemmille. 

Työn ja erilaisten vastuiden, vapaa-ajan, lasten, puolison, ystävien, harrastusten, hoivavastuiden ja nykyajan vaatimusten – kuten somenäkyvyyden ja yksinpärjäämistä korostavien ja joka asiassa menestyvien asenteiden ristiaallokossa räpiköivien vanhempien – taakanjakoon tarvitaan kaikki hartiat. 

Jos voimme jollain tavalla vähentää paineita ja turhaa suorittamista, olemme onnistuneet tehtävässämme. 

Meillä Keravalla on panostettu ennaltaehkäisevään otteeseen, satsattu pienempiin luokkakokoihin, säilytetty varhaiskasvatusoikeus kaikilla lapsilla, toteutettu maksuttomat harrastuskerhot koulupäivien yhteyteen ja esimerkiksi tarjottu kesäajalle lapsille maksuton puistoruokailu.

Kerava voisi ottaa tavoitteekseen olla tulevaisuudessa Suomen lapsiystävällisin kaupunki. Meillä on siihen kaikki edellytykset!

Tehdään jatkossakin parhaamme, siellä missä itse kukin toimimme, niin perheiden, mutta ennen kaikkea lasten takia!

Lapsen oikeuksien päivän puhe 20.11.2019 Keravan ME-talolla.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.