Hallituksen hinku uudistaa hankintalakia on paljastava oppitunti ideologiasta, jossa julkinen hyvä on vain este yksityiselle rikastumiselle.
Hallituksen markkinavimma ei ole talousviisautta, vaan kammoa sitä kohtaan, että kunnat kykenevät tuottamaan palveluita tehokkaasti yhdessä, ilman, että välistä vedetään voittoa yksityisiin taskuihin.
Kuntien in-house-malli eli sidosyksikköyhtiöt ovat olleet yksityisten suuryhtiöiden hampaissa pitkään. In-house-mallissa ei ole tilaa voitontavoittelulle tai veroparatiisikikkailulle.
Juuri tätä oikeistohallitus pelkää. Se pelkää toimivaa, voittoa tavoittelematonta julkista sektoria, joka osoittaa, ettei markkinoiden näkymätöntä kättä tarvita jokaiseen soppakauhaan.
Jopa valtiovarainministeriö on asettunut poikkeuksellisesti vastustamaan hallituksen esitystä. Se kritisoi, kuinka kalliiksi hankintalain uudistus tulisi julkiselle taloudelle, koska muutos kasvattaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
Kuntaliiton varoittama vähintään 600 miljoonan euron lisälasku kunnille on suora tulonsiirto veronmaksajilta yksityisille voitontavoittelijoille.
On irvokasta, että samaan aikaan kun hallitus vaatii kansalaisilta talkoita ja leikkaa heikoimmilta, se on valmis avaamaan yhteisen kukkaron suuryhtiöille.
Hankintalain uudistuksen 10 prosentin omistusvaatimus on tarkoitushakuinen raja, jolla kuntien yhteistyötä kampitetaan.
Kun kunnat pakotetaan luopumaan yhteisistä yhtiöistään, tilalle ryntäävät yksityiset palvelujätit, joiden ensisijainen tavoite on osakkeenomistajien tuotto, ei kuntalaisen hyvinvointi.
Kun voitontavoittelu tulee kuvaan, jostain on tingittävä. Se tarkoittaa palvelun laadun heikkenemistä tai työntekijöiden työehtojen polkemista.
Lisäksi on huomionarvoista, että valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen on ilmaissut huolensa lain seurauksista kuntien ja hyvinvointialueiden ICT-palveluille.
Hallituksen on lopetettava ideologinen ristiretkensä ja ymmärrettävä, että kuntien yhteinen omistus on myös parasta huoltovarmuudelle.
Julkiset palvelut kunnissa ja hyvinvointialueilla on tarkoitettu ihmisiä, ei sijoittajia varten.
(Kolumni Keski-Uusimaassa 16.4.2026.)