Suomessa käytiin historiallinen lapsilisätaistelu 1958 vaalien alla. Silloiset hallituspuolueet, maalaisliitto ja SDP, esittivät lapsilisien maksujen siirtämistä valtion kassakriisin vedoten. Hallituksen toimenpiteet saivat äidit ympäri Suomen liikehtimään lapsilisien säilyttämiseksi.
Eduskunnassa pidettiin yhtäaikaisten mielenosoitusten kanssa maratonpuheita, mm. Hertta Kuusisen ja muiden silloisten vasemmistoedustajien voimin. Niiden avulla SKDL (Vasemmistoliiton edeltäjä) esti lapsilisien maksatuksen siirrot. Maratonpuheita pidettiin niin kauan, että asiat siirtyivät vaalien yli seuraavan uuden eduskunnan päätettäväksi, ja SKDL nousi tuolloin vaaleissa peräti maan suurimmaksi puolueeksi.
Useat mielenosoitukset sekä sadat kirjelmät johtivat siihen, ettei lapsilisiä leikattu ja hallitus joutui muuttamaan suunnitelmiaan. Tuossa parlamentaarisen ja ulkoparlamentaarisen toiminnan yhdistelmässä äidit osoittivat mieltään ulkona lastenvaunujen kanssa ja SKDL:n kansanedustajat pitivät sisällä eduskunnassa maratonpuheita.
Yhteinen taistelu kannatti, lapsilisiä ei lakkautettu edes väliaikaisesti. Se oli kansanliikkeen ja vasemmistopolitiikan yhteinen voitto. Samanlainen voitto nähtiin tänä talvena Keravalla, kun kaupunginvaltuusto taipui perumaan kasvatus- ja opetustoimeen päätetyt leikkaukset kansalaisliikkeen ja mielenosoituksen paineessa – leikkaukset, joista osaa oli lautakunnassa vastustanut Vasemmistoliiton edustaja yksin.
Vasemmiston tehtävä on myös tämän päivän Suomessa haastaa eriarvoisuutta kasvattava oikeistopolitiikka leikkauslistoineen ja kestävyysvajeineen. Haastaminen on tehtävä sekä vaaleissa että laajemmin ammattiyhdistysliikkeen sekä kansalaisjärjestöjen kanssa työpaikoilla ja kaduilla. Meillä on voimaa muuttaa maailmaa.
Myös oppositiosta voi vaikuttaa
Vasemmistoliitto osoitti tällä viikolla, ehkä myös itselleen, että myös oppositiosta voi vaikuttaa. Vasemmistoliitto ei onnistunut estämään lapsilisiin ja muihin etuuksiin tehtäviä leikkauksia hallituksen sisältä kehysriihestä käsin, mutta lähtemällä ulos hallituksesta, Vasemmistoliitto sai aikaan muutoshalua myös muihin hallituspuolueisiin. Nyt jää nähtäväksi taipuuko Kokoomus ja peruuttaa lapsilisäleikkaukset, vai kaatuko hallitus. En usko, että Vasemmistoliiton hallituksesta lähdön luoman paineen alla enää demareilla, vihreillä ja kristillisilläkään on pokkaa perua tämän päiväisiä puheitaan lapsilisien suhteen.
On kieltämättä aika erikoista, että Vasemmiston linja ei kelvannut vielä pari päivää sitten hallituskumppaneille, mutta nyt näyttää siltä, että sekä demarit, vihreät että kristilliset ovat halukkaita perumaan lapsilisien leikkaukset. Kokoomus vain ei suostu, näin on ilmoittanut pääministeri Katainen. Onko siis kaiken takana Kokoomuksen käsikirjoitus, jolla haluttiin Vasemmistoliitto ulos hallituksesta vai halusivatko he kenties kaataa koko hallituksen?
Pari Kokoomuksen keskeistä vaikuttajaa sanoi jo viime viikolla, että hallituksen kaatuminen on lähellä, ja uudet vaalit ovat edessä ehkä ensi syksynä. Tästä ei ollut Vasemmistoliiton puoluevaltuustolla mitään tietoa viime lauantaina vielä, kun itse pidin siellä puheeni, jossa vaadin hallitusta pitämään näppinsä erossa lapsilisistä. Vasemmistoliitto ei tässä asiassa ole taktikoinut, vaan on pitänyt kiinni periaatteistaan.
Minusta hallitus, joka tekee näin lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa lapsiperheiden sekä ylipäätään pieni- ja keskituloisten kustannuksella saisikin kaatua. Tulkaa demarit ja vihreät pois hallituksesta! Nyt olisi oikea aika alkaa rakentaa Ruotsin malliin punavihreää solidaarista liittoumaa yhdessä. Perutaan leikkaukset perusturvaan, lapsilisiin, työttömyysturvaan ja myös kehy-rahoihin. Estetään yhdessä se, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulee kolmen suuren porvaripuolueen entistäkin hirmuisempi leikkurihallitus!
Mitä hallitus päätti?
Hallitus päätti kehysriihessä leikata lapsilisistä 110 miljoonaa euroa. Kelan ja THL:n tilastoista selviää, että jo nyt lapsilisän reaaliarvo on tippunut merkittävästi. Nykyinen hallitus on tehnyt lapsiperheisiin kohdistuneita säästöjä aiemminkin. Vaikka lapsilisä sidottiin elinkustannusindeksiin vuonna 2011, korotus ehdittiin tehdä vain kerran. Vuonna 2012 korotukset päätettiin jäädytettää vuosiksi 2013–2015.
Kelan ja THL:n tilastot paljastavat, että 1990-luvun alun laman jälkeen tuen määrä oli suurempi. Nykyrahaksi muutettuna keskimääräinen lapsilisä vuonna 1995 oli noin 145 euroa kun se nyt on noin 122 euroa. Samalla on laskenut kotihoidontuen taso.
Miksei Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittamaa lapsivaikutusten arviointia tehdä ennen kehysriihien päätöksiä, jotta vaikutukset tiedettäisiin? Entä kelpaavatko demareille ja vihreille kuitenkin muut pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat leikkauspäätökset, kuten perusturvan indeksijäädytykset ja työttömyyspäivärahan leikkaus?
Työttömyysturvan, eläkkeiden ja opintotuen tason osittainen jäädyttäminen tarkoittaa, että tukien taso laskee suhteessa hintojen nousuun. Ruoan, lääkkeiden, vaatteiden ja muiden välttämättömyyksien hinnat nousevat enemmän kuin leikatulla indeksillä korvataan. Perusturvan varassa eläville jää siis vähemmän käteen. Myös lääkkeiden kela-korvauksia leikataan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehdään 40 miljoonan euron korotus, joka puolestaan tulee näkymään terveyskeskusmaksuissa.
Lapsilisän leikkausten peruminen on tärkeä tavoite, mutta jos vain tämä jäävuoren huippu kaikista leikkauksista perutaan, jää vielä monta muuta päätöstä, jotka rokottavat lapsiperheitä, köyhiä, työttömiä, sairaita ja pienituloisia.
Lapsilisät säilytettävä universaaleina
Vaarana on myös, että mikäli lapsilisäleikkausta ei peruta, vaan korjataan jollain muulla toimenpiteellä, demarit ja vihreät ovat tämän päiväisissä ulostuloissaan näyttäneet olevan valmiita romuttamassa lapsilisien universaaliuden periaatteen.
Lapsilisät ovat siitä erityinen tulonsiirto, että sillä tasoitetaan lapsiperheiden ja muiden kansalaisten välisiä tuloeroja. Sillä ei siis ole tarkoitus tasoittaa tuloeroja yleensä, vaan siihen tarkoitukseen on olemassa progressiivinen verotus ja sosiaaliturva. Jos lapsilisät nyt muutetaan progresiivisesti verotettavaksi tuloksi, se muuttaa niiden aseman perusteellisesti.
Joka kerta, kun tehdään säästö- ja leikkauslistoja, lapset ovat leikkausten kärjessä. Lapsiperheiden toimeentuloa ei enää tueta samalla tavalla kuin ennen, eikä lapsista seuraaviin kustannuksiin osallistuta. Hallitus on tehnyt monia muitakin ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsiperheiden toimeentulotukeen. Merkittävimpiä ovat asumiskustannusten, ruoan ja vaatteiden hinnan korotukset kiinteistö-, energia- ja arvonlisäverojen korotusten kautta.
Kokonaisuus on lapsiperheiden toimeentulon kannalta todella negatiivinen. Se heikentää ostovoimaa. Hallituksen talouslinjaukset ruokkivat lamaa ja lisäävät työttömyyttä. Linjaukset eivät luo kasvun edellytyksiä, riittävät investoinnit työllisyyspolitiikkaan puuttuvat. Samoin näinä aikoina ansiosidonnaisen päivärahan leikkaus on kasvan työttömyyden oloissa sosiaalisesti täysin kestämätön leikkauskeino.
Suunnan on muututtava
Onko pääministeri Kataisen suunnitelma nyt laman varjolla romuttaa koko vasemmiston ja maalaisliiton voimin aikoinaan rakentama hyvinvointivaltio? Nyt on ensisijaisen tärkeää luoda lisää painetta perua nämä todellista kestävyysvajetta ruokkivat leikkaustoimet.
Jos ei hallitus kaadu, niin viimeistään eurovaaleissa kansalaisilla on näytön paikka ja mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa vasemmalle.