Olemme jo yli vuoden ajan tuijottaneet päivittäisiä koronalukuja. On tärkeä muistaa, että kun korona-aikaa kymmenen vuoden päästä katsotaan taaksepäin, ja tekemiämme päätöksiä arvioidaan, tullaan katsomaan muita lukuja.
Kuinka moni jätti koronan takia koulunsa kesken? Kuinka monen lomautus muuttui pitkäaikaistyöttömyydeksi? Kuinka moni on mielenterveyssyistä jäänyt syrjään?
Koronan jälkihoitoon ja sosiaalisen kriisin torjuntaan on nyt panostettava. Muuten maksamme siitä kovan hinnan myöhemmin, kun pahoinvointi ja ongelmat kasaantuvat.
Vastuullista talouspolitiikkaa globaalin pandemian aikana on se, että ihmisten toimeentulo turvataan ja että inhimillinen velka kurotaan umpeen.
On hyvä huomata, että kaikki maat ottavat nyt lainaa koronan aiheuttamiin kustannuksiin. Suomen suhteellinen asema rahoitusmarkkinoilla on vahvistunut, kun taloutemme on kärsinyt useimpia Euroopan maita vähemmän ja velkaa on jouduttu ottamaan verrokkimaita maltillisemmin. Tätä eivät jotkut halua nähdä.
Suomeen on tänä vuonna tulossa ennätysmäärä teollisia investointeja. Suomen vahvuuksia ovat vahva luottamus ja vahva osaaminen. Näistä on pidettävä huolta myös jatkossa.
On huomionarvoista, että merkittävä osa uusista investoinneista ovat osa siirtymää ilmastokestävään yhteiskuntaan. Suomessa luodaan nyt uusia työpaikkoja investoimalla muun muassa tuulivoimaan ja akkuteollisuuteen. Uusiutuvaan energiaan investoiminen on oikea suunta, jota myös Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa.
Kun puhutaan millaisen Suomen jätämme seuraaville sukupolville, on ekologinen kestävyys se, jonka pitää asettaa raamit kaikelle päätöksenteolle. Tarvitsemme talouskasvun mittareiden rinnalle myös kestävän kasvun mittareita, jotka kuvaavat luonnontilan ja kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä.
Pia Lohikoski
Kansanedustaja, VAS
Keravan kaupunginhallituksen vpj