Kestovaippailu päiväkodissa

Tämän päivän Keski-Uudessamaassa oli juttu, jossa kerrottiin kestovaippojen käytön kasvaneen Suomessa huimasti. Kelan tutkimuksen mukaan kestovaippojen käyttö kasvoi vuodesta 2004 vuoteen 2006 15 prosenttiyksikköä. Vastaava kehitys on jatkunut viime vuosina.
Monille vanhemmille yksi tärkeä syy kestovaippailuun on huoli ympäristöstä ja halu tehdä itse jotain konkreettista jätevuorten kasvun hillitsemiseksi. Kertakäyttövaipat ovat kotitalouksien suurin yksittäinen jäte: jo osa-aikainen kestovaippojen käyttö kertakäyttöisten rinnalla vähentää jätemäärää selvästi. Kertakäyttövaippojen maatuminen kestää satoja vuosia ja tuottaa metaania, joka edesauttaa kasvihuoneilmiötä. Luonnonvaroja kuluttavat myös vaippojen valmistus, varastointi ja kuljetus kuluttajille – ja edelleen kaatopaikalle.

Mutta-mutta… Tällä viikolla on myös uutisoitu, että Turun kaupunki kieltää kestovaippojen käytön päiväkodeissa! Kuulemma niistä aiheutuu vaivaa henkilökunnalle ja niiden yleistymisen myötä on käytettyjen kestovaippojen säilytys muodostunut päiväkodissa ongelmaksi. Systeemi on ollut sellainen, että perheet itse hoitavat vaippojensa pyykkäyksen ja vievät käytetyt vaipat aina kotiin päivittäin pyykkipussissa sekä tuovat tilalle puhtaat. Turun päätös on aiheuttanut kummastusta ja vastalauseita. Miksi kertakäyttövaippojen säilytys ja niistä aiheutuvat hankinta- sekä jätekulut eivät ole turkulaisille päiväkodeille ongelma?

Entäs jos koko päiväkoti siirtyisi kestovaippoihin? Tällöin päiväkodin omat kestovaipat voitaisiin pestä päiväkodissa tai kaupungin pesulassa. Tämä olisi yksi konkreettinen toimi, jolla kunta voisi sekä toimia ympäristöystävällisesti että myös säästää rahaa. Kestovaippojen hankinta ja niiden pesu ovat verrattomasti halvempia kuin kertakäyttövaippojen käyttö.

Itse nostin kestovaippailun yhtenä konkreettisena toimena esiin torstaina järjestämässäni keskustelutilaisuudessa, jossa puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja kierrätyksestä Keravalla. Meidän Miska on käyttänyt pääosin kestovaippoja koko yhdeksän kuukauden ikänsä ajan. Meillä ei juuri vauvanhoidon ensiviikkojen jälkeen käytetty perinteisiä harsovaippoja, vaan tehdasvalmisteisia ja imukykyisiä neppareilla varustettuja ns. taskuvaippoja. Toki tilanteesta riippuen olemme taipuneet välillä käyttämään myös kertakäyttövaippoja, mutta pääosin käytämme kestoja, koska ne ovat aivan yhtä vaivattomia käytössä, toisin kuin usein luullaan. Nykyaikaiset kestovaipat ovat imukykyisiä ja mukavia käyttää. Sitä paitsi niiden käyttö säästää luonnon lisäksi myös kukkaroa.

Miten kestovaippoihin suhtautuu Kerava? Kysyin keskustelutilaisuudessa Keravan ympäristöosaston edustajalta, miten Keravan päiväkodit suhtautuvat kestovaippailuun. Itse olisin valmis jopa selvittämään, olisiko mahdollista siirtyä keravalaisissa päiväkodeissa jatkossa yhä enemmän kestovaippojen käyttöön. Jos kerran suomalaiset ovat edelläkävijöitä kestovaippailussa, niin miksei Kerava voisi olla edelläkävijä kuntatasolla?

Jaa:

One Response to “Kestovaippailu päiväkodissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *