Kaupunkien pitää olla tasapainoisesti rakennettuja hyviä elinympäristöjä erilaisissa elämäntilanteissa eläville ihmisille.
Korona-ajasta on otettava opiksi: asumisen riittävä väljyys, luonnonläheisyys ja inhimillinen mittakaava ovat ihmisten hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeitä.
Kun rakennetaan uutta, on välttämätöntä ryhtyä aiempaa kunnianhimoisempaan rakennusmateriaalien kierrättämiseen. Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Rakentaminen ja rakennusten purkaminen tuottaa noin 40–50 prosenttia jätteistä.
Valtaosa rakennustuotteiden valmistuksen päästöistä aiheutuu sementin valmistuksesta. Globaalisti sementtiteollisuus aiheuttaa noin 8 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Betonielementit olisi tuoreiden tutkimustietojen mukaan mahdollista kuitenkin kierrättää hävittämisen sijaan takaisin rakentamiseen suhteellisen helposti.
Puurakentamista pitäisi lisätä paljon nykyisestä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen.
Lisäksi on ryhdyttävä arvioimaan jokaisen hankkeen yhteydessä, onko täydennysrakentamisen lisäksi myös vanhan rakennuskannan korjaaminen mahdollista. Kiertotalous on tulevaisuutta. Turhaa purkamista pitäisi välttää paitsi ympäristösyistä, myös kulttuurihistorian säilyttämisen vuoksi.
Itä-Uudellamaalla Porvoo ja Loviisa ovat esimerkkejä vanhojen talojen ja kulttuurihistorian vaalimisesta. Loviisa onkin tunnettu Wanhat Talot tapahtumasta, jossa voi tutustua kymmeniin koteihin, jotka on rakkaudella, historiaa ja perinnerakentamista kunnioittaen kunnostettu omaan asuinkäyttöön.
Toivottavasti kasvavalla Keski-Uudellamaallakin muistamme arvostaa kulttuurihistoriaa, emmekä pelkästään kasvuprosentteja. Keravan kartanolla toimiva kiertotalousyhteisö Jalotus voisi opettaa meille paljonkin resurssiviisaudesta ja vanhan korjaamisesta uuteen käyttöön.
Pia Lohikoski
Kansanedustaja (VAS)
Keravan kaupunginhallituksen jäsen