Koulukapina kytee Keravalla?

Keravan kaupunki laittoi kesällä 2008 Nikkarin yläkoulun remonttiin, jolloin sen oppilaat ja opettajat siirrettiin kahteen muuhun yläkouluun: Keravan yhteiskouluun Sompioon ja Keravanjoen kouluun Jaakkolaan. Lukiotoiminta oli jo aiemmin siirretty Nikkarista Sompioon ja täten Keravan kaksi aiempaa lukiota yhdistetty yhdeksi. Monilla vanhemmilla on ollut käsitys, että kolmen yläkoulun toimintojen siirtäminen kahteen kouluun ja niiden pihoille lisätiloiksi tuotuihin parakkirakennuksiin oli tilapäisratkaisu. Nyt väliaikainen ratkaisu näyttää jäävän pysyväksi varsin pitkäksi aikaa.

Kun Nikkarin koulun remontti valmistunee 2009 loppupuolella, tulee sinne muuttamaan Sompion koulusta Keravan lukio. Näin yläkouluksi jäävään Sompion kouluun tulee ensi vuonna peräti kymmenen ja Keravanjoen kouluunkin viisi seitsemättä luokkaa. Kaikkiaan Sompiossa on siis ensi syksynä noin 700 ja Keravanjoen koulussa noin 500 murrosikäistä. Sekä lasten vanhemmat että myös monet yläkoulujen opettajat ovat huolissaan näistä teinejä täyteen ahdetuista jättikouluista ja niiden työrauhasta lasten oppimisympäristönä.

Aiemmin ratkaisuksi esitettyä Kurkelan alakoulun laajennustakin ollaan ilmeisesti siirtämässä hamaan tulevaisuuteen, ehkä niinkin pitkälle, että yhtenäiskouluajatuksen mukaisesti Kurkelan koululaiset voisivat omassa koulussaan käydä myös yläluokat alkaen vuodesta 2018. Laajennushankkeen siirtoa ollaan perusteltu lamalla ja säästösyillä. Itse asiassahan logiikan pitäisi mennä juuri toisin päin. Laman aikanahan pitäisi elvyttää ja investoida palveluiden kehittämiseen, eikä suinkaan jäädyttää rakennushankkeita. Nyt rakentamiskustannukset ovat nousukautta selvästi edullisemmat ja rakennushankkeillahan voidaan vaikuttaa myös työllisyystilanteeseen positiivisesti.

Lautakunnan kokous 5.2.2009

Torstaina oli ensimmäinen uuden kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous. Oli ikävää, että vaikka lautakunnan jäsenillä oli yhteinen tahto puuttua edellä kuvattuun kahden jättiyläkoulun tilanteeseen ja samoin mm. vastustaa 1% tuntikehyksen leikkausta, ei meille annettu mahdollisuutta oikeasti tehdä päätöksiä. Tilanne kokouksessa oli, että nähdäkseni kutakuinkin koko lautakunta jakoi huolen yläkoulujen tilanteesta, mutta viranhaltijat ilmoittivat, että emme voi asiaan puuttua, koska joudumme elämään aiempien kouluverkkoratkaisujen ja myös viime joulukuussa vanhan kaupunginvaltuuston hyväksymän budjetin kanssa.

Meillä oli käsittelyssä kasvatus- ja opetusviraston käyttösuunnitelma vuodelle 2009, johon kirjautimme pari lisäystä, vaikka viraston johtaja sanoi, ettei sillä ole käytännössä merkitystä mitä me sinne lisäämme. Keravan kouluverkoston uudistamisen strategian mukainen valmistelu sai jatkokseen lautakunnan haluamana lisäyksen: “..kuitenkin siten, ettei Keskuskoulua ja Kanniston koulua lakkauteta”. Näin lautakunta toi esiin oman kantansa tähän esillä olleeseen muutaman lähikoulun lakkautusuhkaan. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että lähikoulut ovat pienten oppilaiden kannalta turvallisin ja paras koulutaipaleen aloitusympäristö. Siksi oli hienoa huomata, että muutkin lautakunnan jäsenet vastustavat lähikoulujen lakkauttamista.

Lisäsimme myös käyttösuunnitelmaan loppulauselman (tai ponneksi sitä kai pitäisi kutsua), jossa ilmoitimme, että lautakunta on tyytymätön Kurkelan koulun laajennuksen lykkäämiseen. Mielestämme ei ole järkevää siirtää rakennustoimia alkamaan vasta vuonna 2015, joka tarkoittaisi sitä, että jättiyläkoulut olisivat parakkeineen “väliaikaisesti” käytössä ainakin kymmenen vuotta. Lautakunta kirjasi myös kannakseen, että jatkossa emme hyväksy tuntikehysten leikkaamista enää säästökohteisiin. Supistetusta tuntikehyksestä ei saa tulla pysyvä olotila, koska se heikentää oppilaiden oppimista – kyseessähän on siis suomeksi sanottuna opetusryhmäkokojen suurentaminen.

Tarpeellisiksi todettujen kouluja- ja päiväkoteja koskevien rakennushankkeiden lykkääminen on lyhytnäköistä säästämistä. Lisäksi kahden jättiyläkoulun aiheuttamat mahdolliset ongelmat kokonaisten ikäluokkien oppimiseen ja niistä seuraavat muut sosiaaliset ongelmat voivat tulevaisuudessa aiheuttaa todella suuria kuluja.

Mielestäni nyt alkaisi ihan oikeasti olla jonkinlaisen ”koulukapinan” eli oppilaiden vanhempien ja opettajien kansanliikkeen synnyttämiselle tilausta, josko se sitten todella vauhdittaisi asioita, joihin lautakuntaa estetään puuttumasta budjettikuriin ja aiempiin kouluverkkosuunnitelmiin vedoten. Näitä asioita aion jatkossa nostaa esiin myös valtuuston kautta, esim. aloitteilla, koska kasvatus- ja opetuslautakunnan kädet oli jo etukäteen sidottu. Budjettiinhan ei voida opetustoimen (tai minkään muunkaan osalta) tehdä korjauksia, jos ei niihin asioihin saada valtuuston siunausta, ja sille pitäisi saada painetta niin valtuustosalin sisä- kuin ulkopuoleltakin.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *