Lapsiperheiden köyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Köyhyyttä ei voida poistaa kerjäämistä kieltämällä eikä millään tilastokikkailuilla. Köyhyyden poistaminen vaatii tulonjaon radikaalia korjaamista: se vaatii rikkaiden korkeampaa verottamista sekä voimakkaampia tulonsiirtoja pienituloisille. Köyhyyden poistaminen vaatii myös puuttumista työssäkäyvien köyhyyteen: pätkä- ja vuokratyöt kuriin sekä lakisääteinen 10 euron minimipalkka. Köyhyyden poistaminen ja perusturvan nostaminen yhteinäistetylle 750 euron tasolle ovat mielestäni Vasemmiston tärkeimpiä kynnyskysymyksiä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Vasemmisto ei toivottavasti enää koskaan toimi siten, kuin se toimi mennessään mukaan 1995 Paavo Lipposen sateenkaarihallitukseen, joka mm. leikkasi lapsilisiä ja opintotukia. Niistä vaiheista Vasemmiston kannatus kärsii edelleenkin ja toivon, että siitä olemme ottaneet opiksemme. Hallitusneuvotteluissa on tottakai parlamentarismissa oltava mukana, koska tavoitteena on tietysti saada omille vaatimuksillemme kansalaisten enemmistön tuki. Hallitusneuvotteluissa on vasemmistolaista politiikkaa aidosti ajavalla puolueella oltava myös sellaisia kynnyskysymyksiä, joista ei anneta periksi.
Kelan erikoistutkija Mikko Niemelän mukaan sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä (HS 8.10.2010). Köyhyys koettelee erityisesti yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheiden etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvulla, eikä noita leikkauksia ole vieläkään paikattu kokonaan. Niemelä toteaa: ”Kehitys alkoi vuodesta 1995 lähtien. Sekä köyhyys että tuloerot nousivat voimakkaasti Lipposen molempien hallitusten aikana. Nyt ne ovat hivenen tasaantuneet, mutta lapsiköyhyys ja tuloerot ovat meillä 1970-luvun tasolla.”
Leipäjonojen piti olla 90-luvun ohimenevä ilmiö, mutta ne ovat näköjään tulleet jäädäkseen, eikä mikään ihme: Suomessa elää kaikkiaan 900 000 ihmistä EU:n köyhyysrajan alapuolella. On lähdettävä tietoisesti purkamaan leipäjonoja perusturvauudistuksen avulla. Perusturvaa tulee korottaa siten, että se riittää elämiseen kaikkialla Suomessa, myös pääkaupunkiseudulla.
Vasemmiston mielestä tilanteen korjaamiseksi perusturva pitäisi nostaa kauttaaltaan 750 euron tasolle. Vasemmiston ehdottama uudistettu perusturva koskisi pienimpiä sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahoja, kotihoidontukea, työttömyysajan perusturvaa, opintorahaa, kansaneläkettä sekä yrittäjien starttirahaa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa ansioindeksiin.
Vasemmisto vaatii myös nykyhallitukselta nopeasti konkreettisia toimia lasten köyhyyden poistamiseksi: Lapsilisä on muutettava etuoikeutetuksi tuloksi jo tämän hallituskauden loppuun mennessä. Se tarkoittaa, että lapsilisän saaminen ei enää leikkaisi toimeentulotukea. Nykykäytäntö tarkoittaa, että juuri kaikkein köyhimmät perheet jäävät käytännössä ilman lapsilisää.
Perheiden ja lasten toimeentulon sekä julkisten peruspalveluiden turvaaminen luovat hyvinvointia, joka on koko yhteiskunnan etu. Lapsiperheiden köyhyyden poistaminen ja perusturvan nosto on siis kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen pitää olla Vasemmiston tärkein kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Valtaan tulee pyrkiä, jos haluaa todellista muutosta. Mutta valtaa ei pidä ottaa hinnalla millä hyvänsä, vaan periaatteistaan on pidettävä aina kiinni.