Hallituksen tavoitteena on, että koko korkeakoulututkinto olisi tulevaisuudessa mahdollista suorittaa maksullisessa avoimessa korkeakoulussa.
Tämä tarkoittaisi maksukykyyn perustuvan ohituskaistan avaamista korkeakoulututkintoon.
Tätä ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn, vaikka sitä vastustavat niin opiskelijat kuin korkeakoulutkin.
Maksuton koulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmistä lupauksista. Jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
Sen varaan on rakennettu Suomen korkea osaamistaso ja se on varmasti yksi syy, miksi pärjäämme vuodesta toiseen onnellisuusvertailuissa.
Ilman maksutonta koulutusta minäkään en olisi nyt tässä, missä olen. En olisi opiskellut lukiossa, ammattikoulussa ja yliopistossa – joista kaikista minulla on tutkinto.
Avoin korkeakoulu on tärkeä väylä osaamisen päivittämiseen ja reitti tutkinto-opiskelijaksi. Mutta siitä ei saa rakentaa järjestelmää, jossa tutkinnon saa helpommin ja nopeammin, jos on varaa maksaa.
Tilanne on erityisen huolestuttava, koska korkeakoulutus periytyy Suomessa jo nyt yhä vahvemmin.
Jos tavoitteena on nostaa koulutustasoa, esteitä pitäisi purkaa, eikä rakentaa uusia. Maksulliset oikopolut eivät lisää osaamista, ne syventävät eriarvoisuutta.
Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Silti liian monelle se jää yhä haaveeksi.
Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat tarvitsevat enemmän tietoa jatko-opintomahdollisuuksista sekä enemmän tukea ja rohkaisua hakeutua opiskelemaan.
Kysymys on myös siitä, millainen yhteiskunta Suomi haluaa jatkossa olla. Haluammeko vahvistaa luokkayhteiskuntaa, jossa hyvätuloisissa perheissä kasvavilla on entistä enemmän ohituskaistoja vai haluammeko vahvistaa tasa-arvoa?
Vasemmistoliitolle vastaus on selvä: Tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen maksuttomuus on meille kynnyskysymys, josta emme tingi.