Mikä elämässä on tärkeää?

Vasemmistoliitto täytti 28.4.2010 20 vuotta ja uudisti samalla graafisen ilmeensä. Vasemmisto haluaa uudella pääviestillään herättää keskustelua siitä, mikä elämässä on lopulta tärkeää ja yhteiskunnassa tavoittelemisen arvoista. Tätä viestiä haluamme tuoda esille myös vappuna 2010.

Materiaalisen rikkauden ohella elämässä on paljon kallisarvoisia asioita, kuten ystävät, perhe, lepo, hyvä terveys, koti, mielekäs työ, mahdollisuus harrastaa ja opiskella, toteuttaa itseään ja nauttia mielenrauhasta sekä puhtaasta luonnosta. Tämä todellinen rikkaus, Rikkaus jolla on arvoa, riittää kaikille, ja vain lisääntyy jakamalla.

Tasa-arvoiset ja laadukkaat julkiset palvelut ovat mitä suurinta rikkautta. Ihmiset arvostavat hyviä terveyspalveluita ja tasa-arvoista koulutusta, vaikka joutuvat maksamaan jonkin verran enemmän veroja kuin maissa, jossa palvelut pitää erikseen maksaa omasta pussista. Tasa-arvo on merkittävin arvo, ihmiset eivät halua, että muutkaan joutuvat pelkäämään terveytensä tai lastensa tulevaisuuden puolesta. Tasa-arvo tuo arjen turvallisuutta, joka on suurta rikkautta.

On rikkautta, ettei tarvitse kantaa huolta perustarpeista, eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Suomessa on kasvava joukko taloudellisessa köyhyydessä eläviä työttömiä, matalapalkkaisia duunareita ja eläkeläisiä. Vasemmistoliitto esittää perusturvan ja pienimpien eläkkeiden yleistason korotusta vähintään 750 euroon ja tukien sitomista ansioindeksiin. Matalapalkkaisille esitetään 10 euron vähimmäistuntipalkkaa.

On rikkautta voida luottaa saavansa tarvittavaa hoivaa. Ihmisistä pitää pitää huolta kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi vanhuspalvelut eivät ole taloudellisesti tuottavia, mutta siitä huolimatta ensiarvoisen tärkeitä. Vanhuspalvelut on pikaisesti hoidettava kuntoon.

Kestävä ympäristö on rikkautta. Luonnon monimuotoisuus, puhdas ilma ja tuleville sukupolville kestävät ekojärjestelmät ovat ensiarvoisia. On rikkautta voida uida puhtaassa Itämeressä ja Suomen tuhansissa järvissä, sekä voida kulkea arvokkaissa vanhoissa metsissä.

Vaikka kasvihuonepäästöille on yritetty luoda hintaa päästökaupalla ja vaikka on monenlaisia haittaveroja, ei etenkään globaalisti luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen tai ilman pilaaminen maksa tekijälleen mitään. Toiset saavat valtavia taloudellisia rikkauksia, mutta se rikkaus jolla on oikeasti arvoa, kestävä ympäristö, jää harvojen taloudellisen rikkauden jalkoihin.

Turvallisuus on rikkautta. Tasa-arvoinen järjestelmä tuo turvaa yhteiskuntaan. Haluavatko suurituloiset osallistua hyvinvointivaltion rahoittamiseen vai käyttävätkö mieluummin rahansa vartiointiliikkeisiin ja verovarat kasvaviin vankila- ja poliisikustannuksiin?

On rikkautta viihtyä työssä. Länsimaissa taloudellinen rikastuminen ei ole enää vuosikymmeniin tarkoittanut ihmisten hyvinvoinnin paranemista. Jos materiaalinen ja taloudellinen rikkaus saavutetaan entistä pidemmillä työpäivillä, epävarmemmilla (”joustavammilla”) työajoilla, ja työntekijät loppuun polttamalla, hyvinvoinnin määrä vain vähenee.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *