Eurokriisi näkyy arjessamme, sillä sen varjolla toteutetaan talouskuripolitiikkaa, joka heijastuu palveluihin myös Suomen kunnissa. Se on myös tasa-arvokysymys, sillä kuntatyöpaikat ovat mitä suurimmassa määrin pieni- ja keskituloisten naisten työpaikkoja. Teollisuuden alasajoa arvostellaan, ja sen aiheuttamia teollisten työpaikkojen menetyksiä kritisoidaan vasemmistossa. Niin pitääkin.
Vasemmiston pitää kuitenkin ehdottomasti puhua myös siitä, miten tärkeitä ovat kuntapalvelut, joita työkseen tuottavat naiset, ja joiden olemassaolo on tärkeää erityisesti naisten työssäkäynnille palkkatöissä. Miten hyvin toimivat päiväkodin, koulun tai terveyskeskuksen palvelut? Siihen vaikuttaa se, millaista talouspolitiikkaa kunnissa, eduskunnassa, Suomen hallituksessa ja EU:n tasolla harjoitetaan.
Talouskuripolitiikka, joka ulottaa EU:sta kyntensä Suomeen ja täällä kuntiin, lähtee ajatuksesta, että tärkeintä on kulujen leikkaaminen. Taloustieteilijät ovatkin arvostelleet talouskuripolitiikkaa siitä, että sen ajajat, talouskomissaari Olli Rehn etunenässä, ovat valmiita säästämään kansalaiset jopa hengiltä.
Mitä tapahtuu äitiysterveydenhuollolle? Mitä tapahtuu lasten tasa-arvolle? Mitä seurauksia käsiin räjähtävällä nuorisotyöttömyydellä on? Mitä tapahtuu perheiden toimeentulolle? Mitä tapahtuu sairaanhoidolle, työttömyysturvalle, eläketurvalle tai vanhushoivalle?
EU:lla on edessään eurovaaleissa selvä linjavalinta leikkauspolitiikan ja elvyttävän politiikan välillä. Asetelman vahva politisointi ja selvä tuki elvytyspolitiikalle on tärkeää Vasemmiston identiteetille ja menestykselle.
EU toimii nykyisellään ensisijaisesti markkinavapauksien turvaamiseksi. Raha määrää. Mutta se määrää vain niin kauan, kuin sen annetaan määrätä. Vaihtoehtoja kapitalismin kriisille, talouskuripolitiikalle, leikkauksille ja hyvinvoinnin romuttamiselle on.
Tarvitaan elvyttävää, työllistävää ja tasa-arvoa edistävää vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Tarvitaan kansalaisten ja kansalaisliikkeiden Eurooppaa, joka asettaa ihmiset ja ympäristön etusijalle. Rahan vallasta kansanvaltaan. Vastavoimaa kapitalistien europrojektille.
Tarvitaan aidon vaihtoehdon rakentamista sekä stubbilaisten ja nallewahlroosien uusliberalistiselle naminamieurohumpalle, että myös vasemmistolaista vaihtoehtoa nationalistien ja jopa fasistien valtaannousulle ympäri Eurooppaa populismin ja eurokriittisyyden nimissä.
Meitä kaikkia vasemmistolaisia tarvitaan aktiivisesti vaalityöhön talouspolitiikan ja europolitiikan suunnan muuttamiseksi. Avuksi vaalityöhön ovat tervetulleita kaikki, puolueen jäsenet, kannattajat ja symppajat eri puolilta Suomea. Tekemistä löytyy varmasti kaikille! Jos haluat mukaan minun tukiryhmääni, ota rohkeasti yhteyttä.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot kuuluvat europarlamentissa GUE-NGL-ryhmään, joka kilpailee europarlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän paikasta. Rakennamme yhdessä Euroopan Vasemmiston kanssa vastavoimaa pääomien ja rahanvallan Euroopalle, pankkiirien Euroopalle.
Olennaista ei pohjimmiltaan ole edes se, saako Vasemmistoliitto yhden vai useamman europarlamentaarikon paikan. Kaikkein olennaisinta on rakentaa vastavoimaa nykyiselle kansalaisia kurittavalle oikeistovetoiselle talouspolitiikalle ja luoda toivoa paremmasta Euroopasta.
(Pohjautuu puheeseeni Uudenmaan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksessa Porvoossa 16.11.2013)
Nyt kun kokoonnutte julkisuuden valokeilassa niin haluan korostaa; teittepä minkä päätöksen tahansa niin lähtekää kokouksesta hyvillä mielin. Päätöksen jälkeen on elettävä niiden perusteluiden varassa mitkä päätöstä puolsivat. Erilaisista näkökannoista huolimatta meitä yhdistää yksi ja sama perusnäkemys ja tahto, tästä olen varma.
Uskon suhtautuvani nykyiseen hallitukseen aivan yhtä kriittisesti kuin kriittisemmät arvostelijat, tästä huolimatta asetun puolustamaan hallituksessa oloa. Jos Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta niin joku kiittää.
Ne pienet askeleet. Nekin jäisivät hallitukselta ottamatta ilman meitä ja entäs sitten? Tuskaahan tämä hallitusyhteistyö meille on vaan sama lienee oppositiossa oleminen Kepun ja Perussuomalaisten rutistuksessa.
Viikkolehdessä lausahdat meille olevan ”Tärkeintä löytää oma identiteettimme” jne. En näe meidän kadottaneen mihinkään identtiteettiämme. Joukkoliikkeet eivät ole itseisarvo ja jos saamme aikaan joukkoliikettä niin hyvä.
Antoisia kokouselämyksiä
Pera