Suomessa naiset saavat yhä keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet. Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on Suomessa keskimäärin 83,1% miesten palkasta.
Naisten palkkapäivää vietetään, kun naisten vuosipalkka on maksettu. Vuonna 2014 päivä on 31.10.
Työpaikoilla edistetään palkkatasa-arvoa silloin, kun edistetään esimerkiksi tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa, uralla etenemistä, palvelussuhteen ehtoja, perhevapaiden jakautumista yms.
Työnantajien velvollisuus on edistää tasa-arvoa, mutta myös työntekijöinä voimme vaikuttaa asiaan vaatimalla tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemistä. Tavoitteena on, että naisille ja miehille maksettaisiin samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa.
Tasa-arvoinen kulttuuri työpaikoilla hyödyttää kaikkia, sillä esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet koskettavat sekä miehiä että naisia.
ILO:n samapalkkasopimusta valvottava paremmin
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n samapalkkasopimus hyväksyttiin jo vuonna 1951. Sen on ratifioinut myös Suomi. Sopimuksen idea on yksinkertainen: Naisille ja miehille tulee maksaa samaa palkkaa samanarvoisesta työstä, ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, ILO:n samapalkkasopimuksen periaatetta on tulkittu niin, että samapalkkaisuuden vaatimus koskee vain samassa työpaikassa tai samanlaisessa työssä olevia. Kuitenkin ILO:n periaate on laajempi: samapalkkaisuuden vaatimusta pitäisi soveltaa kaikkiin samanarvoisiin – myös aivan eri alojen töihin.
Lakiin kirjattujen samapalkkasäännösten toteutumista pitäisikin valvoa paremmin. Myös ohjeistusta tarvitaan, jotta periaatteet muuttuisivat konkretiaksi ja miesten ja naisten eurot yhtä suuriksi. Näiden asioiden puolesta on syytä kampanjoida myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa.
Lohikoski – Puhetta politiikasta keskustelee feminismistä
31.10. radio-ohjelman teemana on feminismi. Vieraana Naisasialiitto Unionin pääsihteeri, valtakunnan feministi Milla Pyykkönen.
Olisiko Suomessa tarvetta Ruotsin Feministinen aloite -puolueelle?
Miksi Ruotsin parlamenttivaaleissa nousi esiin feministinen puolue? Söikö feministinen aloite Ruotsissa vasemmiston kannatusta? On selvää, että poliittisen kentän eri laidoilla on useita erilaisia feminismejä, mutta voisivatko Suomessa feministit mahtua saman katon alle? Tarvitaanko Suomeen feminististä puoluetta? Millaista on feministinen politiikka ja mitä tavoitteita naisjärjestöt tulevat nostamaan esiin ensi kevään eduskuntavaalien alla? Millaista on vasemmistolainen feminismi? Tekevätkö puolueiden naisjärjestöt ja feministiset kansalaisjärjestöt Suomessa riittävän vaikuttavaa politiikkaa?
Kommentoi ja keskustele #puhetta häshtägillä.
https://soundcloud.com/radiorapu/lohikoski-puhetta-politiikasta-osa-2