Niiden ääni kuuluu, jotka äänestävät

Aluevaaleissa on kyse tärkeistä arjen palveluista, mutta myös palveluista, joilla yhteiskunnan pitäisi tukea niitä, jotka ovat hauraimmassa asemassa. 

Aluevaaleissa ratkaistaan terveyskeskusten sijainnin lisäksi myös lastensuojelun, päihdekuntoutuksen, asunnottomien tuettujen asumispalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kohtalo.

Nyt valitaan päättäjät tekemään suurinta organisaatiomuutosta vuosikymmeniin. Sosiaali-ja terveyspalvelujen krooninen aliresursointi ja yksityistämiskierre on lopetettava. 

Vasemmisto tarjoaa vahvan vastavoiman niille puolueille, jotka ovat kuntapolitiikassa jo vuosikausia profiloituneet ajamaan sote-palveluiden supistuksia, hoitohenkilökunnan vähennyksiä ja ulkoistuksia voittoa tavoitteleville yrityksille. 

Jos pieni- ja keskituloiset, julkisia palveluita eniten käyttävät eivät käytä omaa ääntään näissä vaaleissa, tulee aluevaltuustoissa istumaan edustajia, jotka eivät välttämättä itse arvosta tai juurikaan käytä julkisia palveluita. 

Jos niiden, jotka aina äänestävät varmimmin joukossa on enemmän yksityistämisen kannattajia, on myös suurempi riski sote-palveluiden tarpeettomalle yksityistämiselle.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään joka vuosi noin 20 miljardia euroa. Se on suuri summa verovaroja ja siksi siihen kohdistuu myös kova kiinnostus tahoilta, jotka mielellään ohjaisivat nämä rahat yksityisille yrityksille julkisen palvelutuotannon kehittämisen sijaan.

Oikealla laidalla aluevaaleihin onkin lähdetty vaatimalla palveluseteleitä ja palveluiden nykyistä laajempia ulkoistuksia. Silloin hyvinvointipalveluita kehitettäisiin markkina-ajattelu edellä ja yhä suurempi osa yhteisistä verovaroistamme katoaisi voittoa tavoittelevien yritysten kuluihin ja voittoihin. 

Hyvinvointipalveluihin tarkoitetut verovarat tulee käyttää hyvinvointipalveluihin, ei pörriäisten omistajien osinkoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kyse yhteiskunnan kaikkein olennaisimmista palveluista, joita kaikki tarvitsemme jossain elämämme vaiheessa. 

Uusien sote-alueiden rahoitus tulee jatkossa kokonaan valtiolta ja se perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimiin tarvekertoimiin, jotka huomioivat alueelliset erot esimerkiksi asukkaiden sairastavuudessa ja sosio-ekonomisessa asemassa, kuten tuloissa ja koulutuksessa. 

Vantaa-Kerava on uudistuksessa siitä hyvässä asemassa, että meidän alueemme tulee saamaan THL:n tarvekertoimiin perustuvan valtionrahoituksen myötä jatkossa tämän hetkisten arvioiden mukaan yli 40 miljoonaa euroa enemmän vuodessa sote-palveluihin kuin mitä Vantaa ja Kerava ovat itse kuntina sote-palveluihin tähän asti käyttäneet.

Siksi lähtökohtana on oltava lyhytnäköisten yksityistämis- ja säästötalkoiden sijaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, joka edellyttää erityisesti perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevien palveluiden parantamista. 

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että vääristä paikoista säästäminen tulee kalliiksi pidemmän päälle. Palveluitamme on siis varaa parantaa ja se tulee toteuttaa kehittämällä julkisia lähipalveluita.

Pia Lohikoski

Kansanedustaja (VAS)

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

(Julkaistu Keski-Uusimaa -lehden Vaalikynä -palstalla 10.1.2022)

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.