Niinistön lamatalkoot vai vasemmiston talouselvytys

Niinistön leikkauslistat vai Vasemmiston talouselvytys  Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pia Lohikoski kysyyTasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi uuden vuoden puheessaan, että kaikkien on mietittävä mistä on varaa luopua. Niinistö rinnasti Suomen nykyisen tilanteen 1990-luvun lamatalkoisiin. Silloinkin oikeisto viljeli retoriikkaa yhteisestä vastuunkannosta. Pienitulosimpien kukkarolla on kuitenkin käyty jo liian monta kertaa, ja se on johtanut leipäjonojen kasvamiseen.

Pankkien kriisin maksoivat kansalaiset

Todellisuudessa pankkien luoman kriisin maksajina 90-luvun lamatalkoissa olivat tavalliset kansalaiset, kun taas rikkain prosentti kasvatti omaisuuttaan. Ahon ja Lipposen hallitukset myös purkivat monia hyvinvointivaltion saavutuksia. Yhteistä valtionomaisuutta yksityistettiin ja sen kautta vaurastui moni yritysjohtaja, mukaan lukien Nalle Wahlroos.
1990-luvun laman suuria häviäjiä olivat lapset ja laajemminkin lapsiperheet. Arjessa se näkyi muun muassa vanhempien työttömyytenä tai työttömyyden uhkana, opettajien lomautuksina, lapsilisien leikkauksena ja monien etuisuuksien sekä palveluiden heikentymisinä.

Useita leikkauksia ei koskaan korjattu, vaikka talous lamasta nousikin. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on merkittävästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo oli vuodesta 1994 vuoteen 2014 pienentynyt jo 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta noin 30 prosenttia.

Työntekijöiden palkkamaltti ja johtajien muhkeat korvaukset

Työntekijät osallistuivat edellisiin lamatalkoisiin tekemällä maltillisia palkankorotuksia, kun työnantajat olivat luvanneet uusia työpaikkoja vastineeksi. Nyt kun katsotaan taaksepäin, nähdään tilastoista, että suuret suomalaiset yritykset kyllä investoivat ja loivat työpaikkoja, mutta työpaikat syntyivätkin aivan eri puolelle maailmaa.

Suomessa yhtiöiden johtajille jaettiin laman jälkeisellä nousukaudella muhkeita optioita ja roimia palkankorotuksia. Samaan aikaan työntekijöitä saneerattiin työpaikoilta edelleen ulos. Se siitä työnantajien isänmaallisuudesta ja koko kansan yhteisistä talkoista.

Oikeisto yrittää leipoa laman uhreista syyllisiä

Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena alkaneen nykyisen laman aikana oikeiston puheet ovat toistaneet samaa leikkausromantiikkaa: kun hihat kääritään “yhteisiin” talkoisiin, niin isänmaa pelastuu.

Todellisuudessa jälleen kerran epäonnistuneen yksityisen finassikapitalismin keinottelun maksajiksi halutaan tavalliset kansalaiset, kun samaan aikaan suurituloisia käsitellään silkkihansikkain.

Väitetään, että työttömän työllistymiseen vaikuttaa ensisijaisesti hänen motivaationsa, ja unohdetaan tarkoituksella se, että työpaikkoja ei ole tarjolla. Väitetään myös olevan luonnollista, että yli 50-vuotiaiden on vaikea saada enää töitä. Taas toistetaan, että palkkoja pitäisi laskea, jotta töitä syntyisi lisää – aivan kuin mitään ei olisi opittu 1990-luvun lamasta.

Nyt on myös kyseenalaistettu lasten oikeus subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja lapsilisien kuuluminen kaikille lapsiperheille. Molemmat ovat asioita, joita muualla maailmassa on katsottu ihaillen.

Suomessa on käynnissä oikeiston kova ideologinen kampanja, jolla pyritään purkamaan ja kyseenalaistamaan hyvinvointivaltiotamme, yhtä maailman parhaista järjestelmistä. Hyvinvointivaltiota olisi päinvastoin jälleenrakennettava, eikä romutettava.

Uusi vuosi alkaa leikkauksilla

Uusi vuosi 2015 alkaa sillä, että lapsilisiä leikataan 8,1 prosenttia. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat sekä työssäkäyvien osalta asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta leikataan 150 eurolla. Sähkön veroa korotetaan niin, että sen hinnan arvioidaan nousevan kotitalouksien osalta 2,8-3,4 prosenttia.

Nykyinen hallitus on tehnyt myös useita muita ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon. Merkittävimpiä ovat asumiskustannusten, ruoan ja vaatteiden hinnan korotukset kiinteistö-, energia- ja arvonlisäverojen korotusten kautta. Kokonaisuus on lapsiperheiden toimeentulon kannalta hyvin negatiivinen ja heikentää ostovoimaa. Hallituksen linjaukset ovat ruokkineet lamaa ja lisänneet työttömyyttä.

Tuoreimmatkin 2015 vuoden alusta voimaan tulevat leikkaukset tulevat tuntumaan perheiden kukkarossa. On syytä muistaa, että aiemmin hallitus alensi yritysten yhteisöveroa tuntuvasti ja sen “dynaamisten vaikutusten” väitettiin luovan työpaikkoja. Näin ei käynyt.

On aiheellista kysyä, eikö suuryrityksille suunnattuja veronalennuksia olisi voitu käyttää paremmin investointeinteihin siten, että ne olisivat luoneet uusia työpaikkoja ja parantaneet tavallisten ihmisten asemaa.

Vasemmisto haluaa lopettaa talouskurin ja luoda työpaikkoja

valumisteoriaVasemmisto on halki Euroopan haastamassa talouskuripolitiikan. Kreikassa vasemmistolainen Syriza näyttäisi nousevan vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi tammikuun lopussa ja Espanjassa vasemmistolainen Podemos on noussut jo gallupeissa maan suurimmaksi puolueeksi.

Syrizan voitto voi nostaa eurooppalaisessa talouspolitiikassa esiin uuden taloudenhoidon tolkullisemman suunnan, jossa talouskurin sijaan satsataan Euroopan työpaikkojen ja hyvinvoinnin jälleenrakentamiseen. Pankkien palvomisen sijaan tärkeimmäksi on asetettava tavallisten ihmisten hyvinvointi. Näin teki onnistuneesti jo Islanti oman pankkikriisinsä kohdalla. Nyt on muun Euroopan aika.

Nykyinen oikeiston esittämä tiekartta talouskurin avulla ulos kriisistä johtaa kansalaisia harhaan. Valumisteoria on huijausta. Verohelpotusten antaminen rikkaille ja suuryrityksille ei luo uusia työpaikkoja. Se tekee rikkaista rikkaampia ja suurentaa budjetin alijäämää sekä kasvattaa tuloeroja.

Vasemmisto haluaa olla Syrizan ja Podemoksen tapaan todellinen vaihtoehto oikeistolaisille leikkauspuolueille. Tarvitsemme talouspolitiikkaa, joka rikkaan prosentin sijaan parantaa tavallisten ihmisten elämää. Köyhällä jälleenrakennusajan Suomella oli varaa alkaa rakentaa hyvinvointia, joten niin on rikkaalla nyky-Suomellakin, jos niin halutaan.

Vasemmisto haastaa oikeiston lamatalkoot Suomessa. Emme halua syventää kriisiä ja aiheuttaa kasvavia tragedioita kansalaisten parissa. Tarvitsemme selkeän uuteen energiatalouteen nojaavan investointiohjelman, jossa kehitetään suomalaisia kaupunkeja, parannetaan julkista liikennettä, painetaan asumisen hinta alas rakentamalla asuntoja sekä kehitetään koulutusta ja julkisia palveluita. Se on tie pois kriisistä ja sille politiikalle haemme luottamusta huhtikuun 2015 vaaleissa.

Jaa:

One Response to “Niinistön lamatalkoot vai vasemmiston talouselvytys

  • Jarmo orhonen
    6 vuotta ago

    Mietitäämpä vähän lisää -90-luvun laman maksajia,muistan tarkkaan devalvointia edeltävänä päivävä Suomenpankin johtajatar kertoi puoliyhdeksäuutisissa jotta ei tule devalvaatiota….ja oho tulihan se het aamusta.Melkein kaikki yrittäjät olivat yllättyneitä eikä suurin osa ollut terminoinnut lainojaan (yllättäen Sievin kunta oli…..Esko Ahon kotikunta)
    Yht`äkkiä kaikki valuuttalainaa ottaneet olivat lirissä.Ja pankit päättivät maksattaa hätäpäissään yrittäjien lainoja välittömästi,vaikka takuut olivat riittävät.Monet yrittäjät olivat ottaneet valuuttalainoja pienempien korkojen houkuttamina ja niinhän siinä kävi jotta nilkoille tuli ja konkurssiaalto alkoi.Niin ja siksi työttömyys kasvoi hirveätä vauhtia kun terveet kasvukykyiset Yritykset ajettiin alas pankkien toimesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *