Nyt tarvitaan solidaarisuutta

Vappu on työväen juhlapäivä, jolloin on perinteisesti marssittu ja pidetty poliittisia puheita. Tänä vuonna lähestyn teitä nyt perinteisen vappujuhlien puheen sijaan näillä sanoilla.

Elämme outoa aikaa. Maailma on seisahtunut koronaviruksen takia. 

Valtiot ovat sulkeneet rajansa ja ihmiset joka puolella maailmaa ovat sulkeutuneet koteihinsa, jos se suinkin on mahdollista. 

Kaikilla ei kotia kuitenkaan ole. Eivätkä kaikki voi tehdä työtään etänä.

Suomessa pandemian hillitsemiseksi ja hoitokapasiteetin turvaamiseksi tehdyillä poikkeuksellisilla rajoituksilla on puututtu perusoikeuksiin ja niillä on myös valtava vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen.

Isku on ollut erityisen kova pienyrittäjille, itsensätyöllistäjille ja freelancereille, kun työt ja liiketoiminta ovat monilla aloilla loppuneet kuin seinään. 

Samoin noin puoli miljoonaa työntekijää on yt-neuvottelujen piirissä, työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut valtavasti.

Maailmanlaajuisesti tilanne on myös erittäin vaikea. Pandemian aiheuttaman taantuman ennustetaan olevan pahin sitten 1930-luvun laman. 

Maailman ruokaohjelman johtaja varoittaa YK:ta, että koronan rajoitustoimista saattaa seurata nälänhätiä lähikuukausina, ellemme toimi ripeästi.

Nyt tarvitaan solidaarisuutta sekä Suomessa että kansainvälisesti, jotta pandemiasta ja sen aiheuttamista kriiseistä selvitään.

Hyvinvointivaltio on viimeistään nyt kriisin myötä osoittanut tarpeellisuutensa myös monille sellaisille, jotka normaalioloissa väittävät, etteivät tarvitse tai käytä hyvinvointivaltion palveluita tai turvaverkkoja mihinkään. 

Nyt tuet ja palvelut ovat kelvanneet ja hyvä niin. 

Toivottavasti hyvinvointivaltion tärkeys muistetaan myös kriisin päätyttyä. 

Itse olen erittäin kiitollinen, että edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille sellaisen maan, joka kykenee hoitamaan poikkeuksellisenkin tilanteen, satsaamaan terveydenhuoltoon ja pitämään heikoimmista huolta. 

Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää pitää huolta siitä, että kriisin jälkeen sen aiheuttamaa laskua ei maksateta heillä, jotka ovat jo entuudestaan yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa.

Kriisin aikana olemme tukeneet haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä pandemian vaikutuksilta. Hallitus on muun muassa tukenut lapsiperheiden toimeentuloa, poistanut työttömyysturvan omavastuuajan sekä tuonut yrittäjät ja freelancerit työttömyysturvan piiriin.

Koronapandemian aiheuttamat seuraukset ja poikkeusolot ovat alleviivanneet hyvinvointivaltion ja kestävän kehityksen merkitystä tulevaisuutemme kannalta.

Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää panostaa tulevaisuuteen. Vaikka korona pakottaa meidät uudelleenarvioimaan monia asioita, se ei muuta hallitusohjelmaan kirjattua talouspolitiikan päämäärää, joka on hyvinvoinnin lisääminen. 

Tämä on paitsi arvovalinta, myös järkevää, ja vastuullista. Emme saa toistaa 90-luvun laman aikana tehtyjä virheitä.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista ja se on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin. 

Työmarkkinat ovat nopeassa muutoksessa eikä pelkkä perusasteen tutkinto työmarkkinoilla enää riitä. Suomi nousee kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla.

Kriisin jälkeen oikein suunnatuilla ja oikea-aikaisilla elvytystoimilla luodaan uusia työpaikkoja siirryttäessä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. 

Jälleenrakennus on aloitettava joukkoliikenneinvestoinneista ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisesta, jotta kriisin jälkeen kaikilla olisi koti sekä voisimme liikkua töihin ja vapaa-ajalla ympäristöystävällisemmin.

Koronapandemian aikana etätyön määrä on lisääntynyt, ja olisi hienoa, jos tätä olisi mahdollista jatkaa työpaikoilla myös tulevaisuudessa. Aiempaa harvemmin on tarve lentää tai autoilla kokouksiin, joita on nyt opittu pitämään etänä.

Vappupuheisiin kuuluvat myös haaveet paremmasta huomisesta. 

Toivottavasti kriisin tuolla puolen siintää myös mahdollisuus ottaa askeleita perustulon ja työn jakamisen suuntaan, jotta aiempaa useammalla olisi mahdollisuus saada töitä ja tulla toimeen, kun jälleenrakennamme talouttamme. 

Kapitalismi on kriisissä. Siksi on mietittävä, millaista yhteiskuntaa kriisin jälkeen aletaan rakentaa pitkällä tähtäimellä, ja keiden ehdoilla. 

Ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin ehdoilla, vai rahan, kilpailun ja markkinoiden ehdoilla?

Palaan vielä pandemiaan ja arkeen sen keskellä. Haluan kiittää terveydenhuollon ammattilaisia, laitoshuoltajia, kaupan henkilöstöä, lastenhoitajia ja opettajia, kuljetuspalveluissa työskenteleviä sekä kaikkia muita, jotka ovat pitäneet yhteiskuntaamme pystyssä viime viikkojen ajan erikoisissa olosuhteissa.

Haluan lisäksi toivottaa voimia ja terveyttä aivan kaikille tähän poikkeukselliseen kevääseen.

Hyvää vappua!

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *