Datakeskuksista käytävä keskustelu muistuttaa aiempaa kaivoskeskustelua.
Google aikoo siis investoida Suomeen 13 miljardia. On hyvä, että yritykset investoivat Suomeen. Silti on tärkeää kysyä, kuinka tästä hyödymme.
Kirjoitin jo aiemmin sähkön riittävyydestä ja hinnasta, kun tein Fortumin ja Googlen sopimuksesta kirjallisen kysymyksen.
Suomen kilpailuvaltteja investointikohteena ovat puhdas sähkö, vakaa yhteiskunta ja toimiva infrastruktuuri. Peräti 10 prosenttia Euroopan datakeskushankkeista on tällä hetkellä suunnitteilla Suomeen.
Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa olemme ylikansallisten teknojättien datakeskuskapitalismin reservaatti: sähkö tuotetaan täällä, luontovaikutukset jäävät tänne, mutta jäävätkö investointien työllisyysvaikutukset rajallisiksi ja virtaavatko voitot ulkomaille?
Kuinka paljon investointien tuottamasta arvosta jää Suomeen työpaikkoina, verotuloina ja kotimaisina hankintoina ? Julkisuudessa esitetyn arvion mukaan peräti 10 miljardia tästä investoinnista kohdistuisi palvelimiin ja muuhun teknologiaan, jotka tuodaan USA:sta ja Taiwanista.
Rakentamiseen, talotekniikkaan ja muuhun infrastruktuuriin jäisi noin 3 miljardia. Rakennusvaihe työllistää paljon, mutta valmistuttuaan datakeskukset työllistävät huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin investoinnin kokoluokasta voisi luulla.
Julkisuudessa ei ole kerrottu, kuinka suuri osa rakentamisesta teetetään suomalaisten yritysten ja työntekijöiden voimin ja kuinka suuri osa kansainvälisillä urakoitsijoilla. Olennaista ei ole työntekijän kansalaisuus, vaan se, että kaikilla työmailla noudatetaan samoja lakeja ja työehtosopimuksia.
Suomessa työskentelevälle kuuluu alalla sovittu palkka ja työehdot riippumatta siitä, mistä maasta hän on tullut. Viime vuosina useilla suurilla rakennustyömailla on kuitenkin noussut esiin vakavia epäilyjä alipalkkauksesta, työehtojen rikkomisesta ja työntekijöiden hyväksikäytöstä.
Myös datakeskus- ja akkuteollisuushankkeiden työmailta on raportoitu tällaisia ongelmia. Useampi media kertoi Googlen datakeskustyömaalla Haminassa ukrainalaisten sotapakolaisten työperäisestä hyväksikäytöstä, jossa yli puolet palkoista oli jäänyt saamatta.
Yle uutisoi, että kiinalaisasentajia vaadittiin allekirjoittamaan järkyttävä sopimus valtio-omisteisen yhtiön työmaalla Kotkassa. Teollisuusliiton edustaja näki sopimuksessa vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä.
Siksi meidän pitäisi puhua nykyistä enemmän näistä asioista:
- Jotta sähkön riittävyys ja sähköverkon kantokyky voidaan varmistaa, millainen valtakunnallinen ohjaus- ja lupamenettely datakeskuksille luodaan?
- Kuinka paljon investoinnista jää suomalaisille yrityksille ja kuinka paljon syntyy pysyviä työpaikkoja?
- Miten työehtojen toteutumista valvotaan koko alihankintaketjussa?
- Verohallinnon laskelmien mukaan Suomessa toimivat datakeskukset tuottavat valtiolle tällä hetkellä hyvin vähän verotuloja ja tulovaikutus voi olla jopa miinusmerkkinen. Tarvitaanko Suomeen erillinen datakeskusvero?
- Miten datakeskuksia velvoitetaan negatiivisten ympäristövaikutusten kompensointiin ja hukkalämmön hyödyntämiseen?