Oppivelvollisuusuudistus ja maksuton toinen aste ovat tasa-arvoharppaus

Viime päivinä on jälleen keskusteltu oppivelvollisuuden uudistuksesta ja siitä onko se liian kallis hanke.

Oppivelvollisuusuudistuksen hinnaksi on arvioitu 129 miljoonaa euroa. Talouspolitiikan arviointineuvoston arvion mukaan uudistus tulee pitkällä aikavälillä olemaan kustannusneutraali. Arvioiden mukaan hyödyt tulevat ylittämään kustannukset, vaikka uudistuksen onnistumiseksi tehdään lisäpanostuksia muun muassa erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen.

Pelkällä peruskoulupohjalla ei nykyisessä työelämässä enää työllisty. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 45 % ja se on edelleen laskussa. Silti noin 16 prosenttia nuorista jää nykyään ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Oppivelvollisuuden uudistaminen on välttämätön panostus nuorten tulevaisuuteen, jotta yhä useampi voisi koulutuksen myötä saada jatkossa työpaikan, eikä jää syrjään yhteiskunnassamme.

Uudistuksella parannetaan työllisyyttä ja koulutuksellista tasa-arvoa sekä puututaan kouluttamattomuuden periytyvyyteen. Koulupudokkuus on yleisintä perheissä, jotka kohtaavat elämässään useita sosiaalisia riskejä ja huono-osaisuutta.

Oppivelvollisuuden uudistus ja maksuton toisen asteen koulutus edistävät 16-vuotiaiden lasten oikeutta koulutukseen ja parantavat koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta. Ketään ei enää päästetä tipahtamaan peruskoulun jälkeen.

On tärkeää, että oppivelvollisuuden laajentamisessa panostamme myös opinto-ohjaukseen ja tukeen jo peruskoulussa, nivelvaiheessa ja toisella asteella. Lisäksi panostetaan sekä lukion että ammatillisen koulutuksen laatuhankkeisiin.

Toisen asteen suorittaminen maksullisine kirjoineen ja välineineen on ollut nuorille kalliimpaa kuin muiden koulutusasteiden. Vertailukohdaksi voi nostaa maksuttoman peruskoulun ja myös maksuttomat korkeakoulut, joiden yhteydessä on kirjastot, joista tenttikirjoja voi lainata ilmaiseksi.

Peruskoulun jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ylioppilastutkintoineen ovat uudistuksen jälkeen maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.

Maksuttomuus tuo muutoksia kustannuksiin ikäluokka kerrallaan, ja siihen Suomen hallitus ja eduskunta ovat jo varanneet rahoituksen. Itse olen asiaa ollut käsittelemässä mm. Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, jossa uudistusta puoltavan asiantuntijalausunnon on antanut esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Kaikki opiskelupolun rakenteet ovat jo olemassa, eikä portaittainen oppivelvollisuuden laajentaminen tuo äkillisesti suuria lisävaateita. Keravalla esimerkiksi on tähänkin asti tarjottu kaupungin hankkimina kannettavat tietokoneet lukiolaisille.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että kulut korvataan kunnille ja koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Tämän mukaisesti olemme myös eduskunnassa budjetoineet uudistukseen.

Suomi on ennenkin päässyt vaikeiden aikojen yli osaamiseen panostamalla ja näin teemme nytkin. Kyseessä on historiallinen uudistus, jolla päivitämme oppivelvollisuuden 2020-luvulle.

Pia Lohikoski
Kansanedustaja (VAS)
Keravan kaupunginhallituksen vpj

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *