Pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen ovat toistuvasti vakuuttaneet eduskunnan edessä ja mediassa, että Suomi kantaa huolta Gazan katastrofaalisesta humanitaarisesta tilanteesta.
Meille on vakuutettu, ettei Suomi tiivistä suhteitaan siviilejä pommittavaan valtioon. Samaan aikaan hallituksen takahuoneissa on kuitenkin toimittu täysin päinvastoin.
Ylen paljastus Suomen ja Israelin välisestä, kaikessa hiljaisuudessa allekirjoitetusta kymmenvuotisesta puolustusyhteistyön pöytäkirjasta paljastaa Orpon hallituksen ulkopolitiikan syvän ja kestämättömän arvoristiriidan.
Kyse ei ole mistään rutiininomaisesta paperista, vaikka puolustusministeri Antti Häkkänen kuinka yrittäisi vähätellä asiaa.
Alkuvuonna 2024, kun Gazan sota oli raivonnut kuukausia ja kymmenet tuhannet siviilit olivat jo kuolleet, nimenomaan Suomi teki aloitteen sopimuksen pidentämisestä.
Eikä vain pidentämisestä, vaan yhteistyö lukittiin poikkeuksellisesti peräti kokonaiseksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Tämä tapahtui hetkellä, jolloin Israelia syytettiin kansainvälisissä tuomioistuimissa kansanmurhasta.
Moraalinen konkurssi on täydellinen. Kansanmurhaa ja laitonta apartheid-miehitystä suorittavan valtion kanssa ei tehdä asekauppaa tai puolustusyhteistyötä. Piste.
Sitoutumalla pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja perustamalla yhteisiä koordinaatioryhmiä Suomi ei ainoastaan rahoita ja tue Israelin sotateollisuutta, vaan tekee itsestään strategisesti riippuvaisen maasta, joka polkee ihmisoikeuksia.
Vielä vakavammaksi tilanteen tekee salailun ilmapiiri. Miksi tästä kymmenvuotisesta sitoumuksesta ei tiedotettu avoimesti? Kuka hallituksessa tiesi tästä salatusta asiakirjasta? Onko puolustusministeri Häkkänen toiminut omin päin, vai ovatko muut ministerit tietoisesti siunanneet tämän linjan?
Suomi ei voi uskottavasti vaatia rauhaa ja kansainvälisen oikeuden noudattamista samalla, kun itse toimii Israelille porttina Euroopan asemarkkinoille.
On aika lopettaa silmien sulkeminen. Vasemmistoliitto vaatii hallitukselta välittömiä ja suoria vastauksia tähän, ja siksi jätämme asiasta kirjallisen kysymyksen.