Hallitus on antanut viime viikolla esityksensä perhevapaauudistuksesta. Yksinkertaistettuna perhevapaauudistuksessa on kyse siitä, että isälle kiintiöity osuus vanhempainvapaista pitenisi ilman että se lyhentää äidin käytössä olevia vapaita ja joustavuus perhevapaiden pitämisen ajankohdassa lisääntyisi.
Perhevapaauudistus on mielestäni ennen kaikkea merkittävä yhdenvertaisuusteko ja edistysaskel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta.
Eilen 21.9.2021 keskustelimme perhevapaauudistuksesta eduskunnan täysistunnossa. Tämä blogitekstini perustuu asian käsittelyn yhteydessä pitämääni puheeseen.
Isien perhevapaiden käytön historiaa
Puhe vanhemmuudesta oli aikoinaan puhetta äitiydestä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun isän vanhemmuus nousi vasta 1960- ja 70-lukujen tasa-arvokeskusteluissa. Isät saivat oikeuden kaksiviikkoiseen isyyslomaan vuonna 1978, mutta vapaan pitäminen edellytti silloin äidin suostumusta ja lyhensi äidin käytettävissä olevia vapaita.
1990-luku toi joitain pieniä muutoksia isyysvapaisiin. Vasta vuonna 2013 isyysvapaajärjestelmä uudistui ja isyysvapaa ei enää vähentänyt äidin perhevapaita. Isyysvapaan kesto piteni nykyiseen yhdeksään viikkoon.
Nykyään useimmat isät käyttävät heille kiintiöityjä isyysvapaita. Lainsäädäntömme mahdollistaa myös vanhempain- ja hoitovapaan jakamisen vanhempien kesken, mutta silti naiset käyttävät edelleen niistä noin 90%.
Hallituksen perhevapaauudistuksessa luodaan molemmille vanhemmille omat 160 päivän vanhempainvapaakiintiöt, joista 63 päivää voi halutessaan luovuttaa toiselle vanhemmalle. Tämä tarkoittaa, että hallitus lähes kaksinkertaistaa isille tarkoitetut vanhempainvapaat. Lisäksi uudistuksessa huomioidaan erilaiset perheet ja yrittäjien tilanteet. Vanhempainvapaiden käyttöön tulee lisää jouston mahdollisuuksia.
Isien aseman vahvistamista ei tehdä äitien kustannuksella. Perheillä on niin halutessaan edelleen mahdollisuus valita, että äiti käyttää valtaosan vapaista.
Perhevapaauudistus vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa
Isille kiintiöityjen vanhempainvapaiden kasvattamisella on pyrkimys vaikuttaa yleisemmin yhteiskunnassa vallitseviin käsityksiin vanhemmuudesta ja sukupuolten välisestä työnjaosta.
Perhevapaiden ja hoivavastuun nykyistä tasaisempi jakautuminen vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa, kun odotusarvona on, että myös isät käyttävät jatkossa nykyistä pidempiä perhevapaita. Myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat sekä sukupuolten väliset palkka- ja eläke-erot pienenevät.
Isille kiintiöidyn vanhempainvapaan kasvattaminen on myös viesti työnantajille siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla isille ja myös isät voivat jäädä pitkille perhevapaille. Siksi soisin, että uudistus vaikuttaisi ennaltaehkäisevästi myös raskaussyrjintään, kun asenteet työelämässä muuttuvat. Samoin soisin, että uudistus myös suojaisi etenkin nuoria naisia asiattomilta uteluilta perheenlisäyksestä työhaastattelutilanteissa.
Perhevapaauudistus on panostus erilaisten perheiden hyvinvointiin
Vanhemmille erikseen kiintiöidyt vanhempainvapaat kannustavat miettimään ja suunnittelemaan lapsen hoitovastuun jakamista.
Kansainväliset tilastot ja tutkimusnäyttö osoittavat, että isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt aina, kun heille kiintiöity osuus on kasvanut. Odotettavissa onkin, että perhevapaauudistuksen myötä isyysvapaiden käyttö kasvaa ja yleistyy edelleen.
Kenenkään ei toki ole pakko jäädä vanhempainvapaille ja lasta hoitamaan. Äidillä on jatkossakin mahdollisuus nykyisen pituiseen ansiosidonnaiseen perhevapaaseen.
Perhevapaauudistus tuo myös perhevapaajärjestelmän tähän päivään. Enää kahden äidin perheissä ei toisen äidin tarvitse jäädä isyysvapaalle. Uudistus myös huomioi nykyistä paremmin muut perhemuodot; adoptio-, apila-, yksinhuoltaja-, yrittäjä-, monikkoperheet ja niin edelleen.
Perhemuodosta riippumatta perhevapaauudistus on myös tärkeä panostus lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on, että lapsi voisi saada hoivaa molemmilta vanhemmiltaan ja luoda heihin molempiin läheisen suhteen, joka kantaa aina aikuisuuteen saakka.
Parhaimmillaan perhevapaauudistuksella on tasa-arvon vahvistumisen lisäksi monenlaisia lasten ja perheiden hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, joita ei rahassa voi, eikä edes pidä mitata.
Vasemmistoliitto iloitsee perhevapaauudistuksesta!
Perhevapaauudistus on tärkeä uudistus meille Vasemmistoliitossa. Erityisen ilahduttavaa on, että uudistuksen esittelee nimenomaan vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri.
Uudistus on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä. Työskentelin vuosina 2006-2007 työelämän tasa-arvoa edistävässä hankkeessa, jolloin kiinnostuin muissa Pohjoismaissa
olevista perhevapaamalleista ja Suomea aktiivisemmasta isyysvapaan käytöstä.
Tämän jälkeen toimin Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtajana, jolloin linjasimme perhepoliittisessa ohjelmassamme, että tähtäämme perhevapaiden 6+6+6 -malliin. Tätä 6+6+6 -mallia tavoittelimme myös hallitusneuvotteluissa keväällä 2019. Toimin itse neuvottelijana tämän perhevapaauudistuksen hallitusohjelmakirjauksista yhdessä muiden hallituspuolueiden edustajien kanssa.
Nyt käsillä oleva perhevapaauudistus on erittäin hyvä kompromissi. Se on suuri harppaus oikeaan suuntaan, ja olemme siihen tyytyväisiä Vasemmistoliitossa.