Pia Lohikoski kysyy toimenpiteistä asunnottomuuden puolittamiseksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee ympäristö- ja ilmastoministeriltä tämän käynnistämistä toimista asunnottomuuden puolittamiseksi. 

Kysymyksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jossa todetaan, että asunnottomuus puolitetaan tämän vaalikauden aikana, ja poistetaan kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

– Tavoite asunnottomuuden puolittamiseksi ja poistamiseksi on kunnianhimoinen, mutta tarpeellinen. Olen ylpeä vasemmistoliitosta, jonka myötävaikutuksesta tuo kirjaus saatiin hallitusohjelmaan, ja haluan kuulla toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi, Lohikoski sanoo. 

Asunnottomia on määrällisesti eniten pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, joissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista lisäävät asunnottomuuden riskiä.

-Asunnottomuusriskiä lisääviin rakenteellisiin syihin, kuten kohtuuhintaisten asuntojen puutteeseen täytyy voida vaikuttaa. Asumisen hinta on etenkin pääkaupunkiseudulla karannut pienituloisten ulottumattomiin, ja siksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa on lisättävä, Lohikoski sanoo. 

– Ajankohtaisesti olen huolissani myös siitä, onko koronaepidemia lisännyt asunnottomuutta Suomessa. Tiedämme, että pienituloisuus lisää asunnottomuusriskiä ja koronakriisi vaikutti monen perheen käytettävissä oleviin tuloihin, Lohikoski lisää.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 4600 asunnotonta. Heistä nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 850, asunnottomia naisia oli 1 190, maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100 ja perheitä 264, joissa oli yhteensä 275 lasta.

Lisätietoja: 

Pia Lohikoski 050 362 9496

Kirjallinen kysymys asunnottomuuden puolittamistavoitteen edistämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Yhtenä hallituksen asuntopoliittisena tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistaa se kokonaan kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Keinoina on mainittu Asunto ensin -käytännön jatkaminen, asunnottomuuden poistotavoitteen liittäminen osaksi MAL-sopimuksia, asumisneuvonnan lisääminen sekä asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 4600 asunnotonta. Heistä nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 850, asunnottomia naisia oli 1 190, maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100 ja perheitä 264, joissa oli yhteensä 275 lasta. Pitkäaikaisasunnottomien määrä oli alle tuhat vuonna 2019 ja kokonaisuudessaan asunnottomien määrä on laskenut huomattavasti verrattuna 1980-lukuun, jolloin Suomessa oli vielä lähes 20 000 asunnotonta.

Asunnottomia on määrällisesti eniten pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, joissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tuottavat asunnottomuutta. Tavallisia tilanteita asunnon menettämiseen ovat erilaiset kriisit, kuten parisuhteen päättyminen tai työttömäksi jääminen. Pienituloisilla on suurempi riski jäädä asunnottomaksi, kun maksukyky ei välttämättä riitä vastaanottamaan uutta asuntoa edellisen vuokrasuhteen päättyessä. Myös päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä maahanmuuttajataustaiset ovat muuta väestöä suuremmassa asunnottomuusriskissä.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt alkuvuonna 2020 kolmivuotisen asunnottomuuden yhteistyöohjelman, jossa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Yhteistyöohjelman painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon kunnat ovat voineet hakea rahoitusta keväällä 2020. Ohjelmassa kuntien tulee tehdä suunnitelma muun muassa matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeista, asunnottomille tarkoitettujen asuntojen määrästä sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Millaisin toimenpitein asunnottomuuden puolittamistavoitetta on edistetty ja miten asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävä asuntotuotanto on käynnistynyt etenkin pääkaupunkiseudulla?

Miten on varmistettu, että suurimpien kaupunkien lisäksi asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana kaikki ne kunnat, joissa asunnottomien osuus on korkea suhteessa asukasmäärään?

Miten asunnottomuusohjelmassa on huomioitu naisten asunnottomuus ja erityistarpeet?

Millaisin toimin häätöjä on pyritty ennaltaehkäisemään koronan aiheuttaman taantuman keskellä ja ovatko häätöjen määrä ja asunnottomuus lisääntyneet koronakeväänä? 

Helsingissä 17.8.2020

Pia Lohikoski [Vasemmistoliitto]

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.