Pikavippivelkaa lasten kustannuksella

Koulujen alkaessa opettajajärjestö OAJ varoitti päättäjiä heikentämästä opetuksen resursseja. Opettajia huolettaa tukiopetuksen, mutta myös ylipäänsä oppituntien karsinta.Miten järjestetään tuleva erityisopetusuudistus, joka edellyttää tukiopetuksen lisäystä ja lisärahoitusta oppilaiden auttamiseen mahdollisimman varhain? Valtion kunnille osoittama raha ei riitä kattamaan koulutuksen kustannuksia. OAJ:n mukaan kunnat joutuvat vuositasolla rahoittamaan perusopetusta noin 260 miljoonalla eurolla omin voimin.

Lapsuudessani 80-luvulla oli lottovoitto syntyä Suomeen. Elettiin hyvinvointivaltion kulta-aikaa ja duunareidenkin lapsille oli tarjolla vaikka mitä. Keravalla sai koulupäivän jälkeen jäädä maksuttomaan askartelu-, liikunta- tai elokuvakerhoon. Kun olin teini, iski 90-luvun lama, ja alkoi hyvinvointivaltion purkaminen. Yläkoulussa ”opiskelimme itsenäisesti”, kun opettajia lomautettiin. Se heikensi oppimistuloksia, eikä kaikilla mennyt muutenkaan hyvin. Monissa kodeissa ahdisti, koska ainakin toinen vanhemmista oli lomautettu tai työttömänä.

Lastenpsykiatri Tytti Solantauksen mukaan viime laman suuri virhe oli juuri koulujen iltapäivä- ja harrastustoiminnan lopettaminen. Tyhjä iltapäivä on riski varhaisnuorille ja murrosikäisille, jotka löytävät nopeasti päihteet ja näpistelemisen. Myös koulujen toiminta vaikeutui leikkausten vuoksi. Luokkakoot kasvoivat, ilmapiiri huononi ja käytöshäiriöt lisääntyivät, mutta tuki- ja erityisopetus vähenivät.

1990-luvulla Suomi leikkasi sosiaalimenojaan enemmän kuin muut EU-maat. Edes nousukausi ei auttanut nälkäkuuriin, sillä Suomi jatkoi säästämistä muun Euroopan parantaessa palveluitaan. Suomesta tehtiin hyvinvoinnin halpahalli: jäljelle jäivät sekä leipäjonot että jonot mielenterveyspalveluihin.

Nousukausi kesti yli kymmenen vuotta. Finanssikriisi toi tapetille taas leikkauslistat.Päättäjien enemmistö on asettanut hyvinvoinnin tasaamisen sijaan etusijalle talouden kovat arvot. Trendinä on ollut verotuksen alentaminen, ja samaan aikaa niin koulutuksen kuin terveydenhuollonkin trimmaaminen ”tehokkaaksi” minimaalisilla resursseilla. Terveyskeskukset Keski-Uudellamaallakin kamppailevat resurssipulassa ja huonokuntoisia vanhuksia häädetään hoivakodeista. Toimivia lähikouluja lakkautetaan ja lapset sullotaan suuriin luokkiin yhä suuremmissa kouluyksiköissä.

Meidän valtuutettujen on liian helppo vetäytyä vastuusta hyväksymällä leikkauksia budjettiin tarkemmin niitä kohdentamatta, ja vierittää vastuu valmisteleville virkamiehille. Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään. Lapsista ja nuorista säästäminen on kuin pikavippivelan ottamista erittäin korkealla korolla. Meillä on valta valita toisin, jos tahdomme.

Pia Lohikoski
Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

(Kolumni julkaistu 12.8.2010 Keski-Uusimaa -lehdessä)

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.