Vasemmistoliiton puoluekokous pidettiin Jyväskylässä 18.-20.6.2010. Puolueen puheenjohtajan pestiin taputettiin yksimielisesti Paavo Arhinmäki, josta olen tietysti Paavon pitkäaikaisena kannattajana tyytyväinen. Paavon karismalla ja hyvällä tatsilla Vasemmisto jatkaa uudistumista ja tulee lisäämään kannatustaan.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi äänestettiin Risto Kalliorinne ja toiseksi Aino-Kaisa Pekonen. Puoluesihteerinä jatkaa Sirpa Puhakka, joka kokemuksellaan ja Vasemmistonaisten tuella peittosi äänestyksessä haastajansa Reko Ravelan. Sirpan osaamisella Vasemmisto on varmoissa käsissä. Rekolle kuitenkin kiitos siitä, että laittoi itsensä peliin ja kävi rohkeaa keskustelua puolueen toimintatavoista.
Puoluevaltuuston valinta
Kolmen vuoden välein pidettävien puoluekokousten välillä ylintä valtaa Vasemmistossa käyttää puoluevaltuusto, jonka jäseneksi minut ja mieltä lämmittävän moni muu nuori ja aktiivinen toveri valittiin. Puoluevaltuusto kokoontuu pari kertaa vuodessa, ja sen välillä valtaa käyttää puoluehallitus, joka sekin uudistui puoluekokouksessa reilusti.
Olin kokouksessa ehdolla myös puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja minua oli tehtävään esittänyt Uudenmaan piiri sekä kannattanut Vasemmistonaiset. Puoluevaltuustoa 12 vuotta johtanut Katja Syvärinen oli jo hyvissä ajoin ennen kokousta ilmoittanut jättävänsä tehtävän. Itse lähdin innolla kisaan valtuuston johtopaikasta, koska näin sen mahdollisuutena käydä keskustelua uudesta vasemmistosta ja siitä miten puolueen toimintaa pitäisi kehittää aktiivisempaan ja rohkeampaan suuntaan.
Vastaehdokkainani vaalissa olivat puoluevaltuuston aiempi varapuheenjohtaja Harri Moisio Vaasasta sekä ylöjärveläinen tv-ohjaaja Anssi Repo. Kokouksessa nähtiin ja kuultiin myös kiertäneen etukäteen junttalistoja, joissa nimet oli valmiiksi junailtu – ja (ei niinkään kovin yllättäen) minun nimeäni ei sillä listalla mainittu.
Puoluevaltuuston puheenjohtajavaalin voitti tiukan taiston jälkeen puoluekentillä entuudestaan selvästi tunnetumpi Harri Moisio saatuaan 150 ääntä. Tulin kisassa hyväksi kakkoseksi 119 äänellä ja sympaattinen Anssi Repo keräsi 20 ääntä. Oma kannatukseni tuli kuulopuheiden perusteella pääosin Etelä- ja osin Itä-Suomesta sekä nuorten, naisten sekä ay- ja kansalaisaktivistitaustaisten joukoista.
Puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi
Seuraavaksi äänestettiin puoluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta. Tämän vaalin voitin 147 äänellä. Toiselle sijalle jäi turkulainen Mirka Muukkonen 100 äänellä ja kolmanneksi Anssi Repo 43 äänellä. Kiitän tuesta sekä Uudenmaan piiriä että Vasemmistonaisia, mutta myös kaikkia muita kannattajia, joita oli kaikista piireistä ympäri Suomen. Ja ennen kaikkea kiitän tuesta kotijoukkoja!
Toiseksi varapuheenjohtajaksi Mirka Muukkonen sitten nousikin 140 äänellä. Raahelainen Katja Hänninen sai 92 ääntä ja Anssi Repo 50. Henkilökohtaisesti olen erittäin iloinen ja tyytyväinen siitä, että juuri Mirka valittiin kaverikseni puoluevaltuuston puheenjohtajistoon. Meistä löytyy sitä uudistushenkeä, aktivismia ja radikalismia, millä puolueen toimintaa reippaasti terästetään! Ja kun puolueen varapuheenjohtajana on myös ihana Aino-Kaisa, niin naisenergia ja pirteys on puoluejohdossa taattu.
Poliittinen tavoiteohjelma
Puoluekokous hyväksyi uuden poliittisen tavoiteohjelman, josta tuli lopulta todella mainio asiakirja. Mielestäni siinä esitettiin hienosti sekä kapitalismikritiikkiä että konkreettisia tavallisten ihmisten arkeen vaikuttavia poliittisia muutosvaatimuksia. Valtavat kiitokset tavoiteohjelmavaliokunnassa uurastaneille tovereille: te tyypit olette rautaa ja uuden vasemmiston selkäranka!
Vasemmiston tavoitteisiin hyväksyttiin ilman äänestyksiä mm. siirtyminen kohti perustuloa, työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, nuorten koulutus- ja työllistymistakuu sekä oikeudenmukainen veroremontti. Äänestimme mm. ydinvoima- ja turkistarhauskysymyksistä, joihin puoluekokouksen enemmistö sai läpi vastustavan kannan – hyvä niin!
Uusi vasemmisto on prosessi
Olen innoissani siitä, että pääsen puheenjohtajistossa luotsaamaan puoluevaltuustoa uudistusten tiellä. Meistä tulee vielä todellinen vastavoima kapitalistisen kilpailuyhteiskunnan kaiken rahassa mittaavalle nykymenolle. Vasemmisto on aktiivinen ja rohkea puolue, joka ajaa reippaasti opiskelijoiden, duunareiden ja eläkeläisten asioita, lapsiperheitä unohtamatta.
Uusi vasemmisto on prosessi, ja se otti tässä puoluekokouksessa monta askelta eteenpäin. Mielestäni Vasemmiston voi tämän kokouksen jälkeen sanoa olevan myös entistä enemmän kansalaisaktivistien puolue. Vasemmisto on punavihreä työväenpuolue ja myös pätkätyöväen puolue!
Tässä vielä muutama Kansan uutisten linkki puoluekokoukseen liittyen:
Arhinmäki vaati Perusuomalaisilta konkreettisia esityksiä
Vasemmistoliitto vastustaa ydinvoimaa ja turkistarhausta
Uudesta vasemmistosta kapitalismikriittinen kansalaisliike
Vaalivoittoon tarvitaan jalkatyötä ja sosiaalista mediaa