Revitään leikkauslistat kunnissa ja eduskunnassa

Suomessa on viime aikoina tultu vahvasti esiin leikkausvaatimuksilla sekä hallituksen sisältä että sen läheltä. Leikkausvaatimuksia ovat esittäneet uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä kaikkien leikkauslistojen isä, Raimo Sailas. Samaa puhetta kuulee kunnissa valtansa ja voimansa tunnossa olevan kokoomuksen suunnalta.

Niin eduskunnan kuin kuntatasollakin meidän on revittävä leikkauslistat. Näin siis Merja Kyllösen eduskunnan kyselytunnilla osoittaman esimerkin innoittamana. Ei ole järkeä upottaa Suomea samaan suohon kuin Etelä-Euroopan maat, joissa nuorten tulevaisuutta leikataan samalla kun leikataan palkkoja ja sosiaaliturvaa. Iso-Britannia on myös ikävä esimerkki siitä mihin leikkauspolitiikka johtaa. Leikkauspolitiikan seurauksena ei ole talouskasvu, vaan sosiaalisen epätasa-arvon kasvu,  toisaalta paheneva lama ja työttömyys.

Vasemmisto on vaihtoehto leikkauspolitiikalle. Vasemmiston pitää nostaa esiin omat teemat ja vaatia työllistävää elvytystä, asuntorakentamista, laittaa harmaa talous kuriin sekä ajaa oikeudenmukaisempaa verotusmallia, jossa mm. pääoman kerääjät maksaisivat myös kuntaveroa.

Työllistävää elvytystä

Kunnissa Vasemmiston pitää profilioitua eteenpäin katsovana voimana, joka haastaa vanhat rakenteet. Haluamme luoda toimivaa asunto-, ympäristö- ja kaavoituspolitiikkaa, ja että asukkaat ovat tässä aktiivisesti vaikuttamassa mukana.

Elvyttävää ja työllisyyteen vaikuttavaa politiikkaa on esimerkiksi se, että vaadimme kasvukeskuksiin merkittävästi enemmän vuokra-asuntotuotantoa ja investointeja julkiseen liikenteeseen. Vuokra-asunnoista on koko pääkaupunkiseudulla aina Keski-Uuttamaata myöden huutava pula. Tulevaisuuden liikennepolitiikkaa voidaan rakentaa nyt ja sen tulee jatkossa yhä enemmän kulkea raiteilla.

Palvellaan ihmisiä, ei vaakunoita

Meillä Keski-Uudellamaalla kunnat kasvavat kiinni toisiinsa. Silti kuntien ylin johto vastustaa kuntien yhdistymistä. Meilläpäin on näköjään valitettavasti tapana rakastaa kuntalaisten peruspalveluiden sijaan rajoja ja vaakunoita.

Esimerkiksi Tuusula aikoo rakentaa lähivuosina Keravan kylkeen suuren Rykmentinpuiston asuinalueen, joka tukeutuu liikenteellisesti osin Keravan ja Savion juna-asemiin. Tämäkös keravalaisia ärsyttää, koska se tietää ruuhkaa liityntäpysäköintiin, siis meidän entuudestaan ruuhkaisiin parkkiruutuihin.

Kerava suunnittelee nyt pakon edessä kalliita liityntäparkkipaikkoja. Osin tähän tarpeeseen kytkeytyy myös esille noussut 50 miljoonan investointi uuteen parkkiluolastoon. Liityntäpysäköintipaikkojen tarve kertoo myös toimimattomasta julkisesta liityntäliikenteestä. Busseja ei kulje tarpeeksi usein, ja yhteyksien parantamisen voisi aloittaa bussiyhteyksien parantamisesta.

Pikaraitiotie, ei parkkihalleja

Keravan Vasemmisto on esittänyt, että investoitaisiin liityntäparkkipaikkojen sijaan mieluummin julkiseen liikenteeseen, kuten pidemmällä tähtäimellä pikaraitiotiehen Hyrylästä Keravan juna-asemalle.

Tälle on Keski-Uusimaa-lehdessä naureskeltu. Olisi hyvä kuitenkin osata katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Ei ole kestävän kehityksen mukaista rakentaa liikennettä autoilun varaan. Pikaraitiotie onkin tulevaisuuden juttu. Se ei ole vaihtoehto busseille, vaan liityntäparkkipaikoille.

 

(puheeesta Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa 18.11.2012 eduskunnassa)

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *