Satsaus koulujen kasvisruokaan on satsaus lasten hyvinvointiin

(Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.3.2010)

Keski-Uusimaa on käsitellyt lähiaikoina sekä artikkeleissa että jopa pääkirjoituksessaan tekemääni valtuustoaloitetta, jossa esitetään kasvisruokaa päivittäiseksi vaihtoehdoksi kouluruokailuun Keravalla. Julkinen keskustelu kasviruoasta ja ylipäätään kouluruoasta on erittäin tervetullutta. Olisi hienoa, jos aloitteeni mukaisesti kasvisruokaa voitaisiin arkipäiväistää ja tehdä tutuksi lasten kouluruokailussa päivittäisenä ateriavaihtoehtona, jonka kuka tahansa voisi valita lautaselleen. Ainakin valtuustoaloitteeni allekirjoitti yhteensä 33 Keravan 51 kaupunginvaltuutetusta, ja nimiä siihen kertyi kaikista puolueista.

Viikko sitten ilmestyneessä uutisjutussa haastateltiin Jaakkolan yläkoulun oppilaita liittyen kasvisruoka-aloitteeseeni. Siinä ei kuitenkaan nostettu lainkaan esiin sitä näkökulmaa, että valitettavan monet koululaiset jättävät kouluruoan kokonaan syömättä ja karkaavat kesken päivää ostamaan karkkia tai sipsejä. Vierailtuani vastikään Sompion yläkoululla, monet oppilaat viestittivät, että kouluruokaa pitäisi kehittää maistuvammaksi. Mikäli koululaisille tulisi jatkossa päivittäin mahdollisuus valita hyvin tehtyä ja maukasta kasvisruokaa, voisi se yhtenä keinona edistää kouluruoan syömistä, jolloin oppilaat jaksaisivat paremmin opiskella koko pitkän koulupäivän.

Hieman hämmästyin, kuinka aloitteeni ympäristö- ja terveysperustelut on lähes tyystin sivuutettu Keski-Uusimaan artikkeleissa, mutta esiin on nostettu kuinka vähän Keravan kouluissa tällä hetkellä on kasvissyöjiä. Aloitettahan ei tehty kasvissyöjiä varten, vaan kaikkia koululaisia varten, jotta entistä useammat lapset ja nuoret söisivät välillä omasta valinnastaan kasvisruokaa. Toimittaja ei artikkelissaan kysynyt haastattelemiltaan Jaakkolan nuorilta, syövätkö he ylipäätään monipuolisesti ja terveyssuositusten mukaisesti riittävän määrän kasviksia.

Lihankulutus on ollut kasvussa: vuonna 2008 suomalaiset söivät lihaa keskimäärin 77 kg henkeä kohden. Vihanneksia puolestaan kulutettiin viime vuonna henkeä kohden 69 kg. (Tilastokeskus, Ravintotase, 2009) Suomalaisten kasvisten syönti on suositeltua tavoitetta alhaisempaa.

Ravinnon ilmastovaikutukset syntyvät tuotantoketjun eri vaiheissa kuten rehuntuotannossa, karjankasvatuksessa, liikenteessä ja elintarviketeollisuudessa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että eläintuotanto on liikennettäkin pahempi kasvihuonepäästöjen lähde.

Helsingissä ehti olla voimassa pari vuotta vapaavalintaisen kasvisruokailun systeemi, jollaista nyt ehdotin Keravalle. Helsingin valtuusto päätti äskettäin, että valinnaisen kasvisruokailun lisäksi tulee kaikille koululaisille jatkossa yksi kasvisruokapäivä viikossa. En ehdottanut Helsingin ja Tampereen kaupunginvaltuustojen päättämien kasvisruokapäivien mukaista mallia Keravalle, koska keskusteltuani aloitteestani etukäteen Keravan ruokapalvelupäällikkö Liisa Elorannan kanssa, hän arveli, että valinnan mahdollisuus olisi koululaisille mieluisampi lähestymistapa kasvisruokatarjonnan sinänsä myönteiseen lisäämiseen.

Kaikenlainen satsaaminen kouluruoan kehittämiseen sekä maun että laadun suhteen on tärkeää, sillä kyse on osalle lapsista päivän ainoasta lämpimästä ateriasta. Mielestäni lasten kustannuksella ei muutoinkaan tule tehdä säästöjä, ei sen enempää opetuksesta, koulutiloista kuin ruokailustakaan. Päinvastoin, lisäsatsaukset lasten hyvinvointiin, opiskeluresursseihin ja koulussa viihtymiseen ovat parasta säästöä, sillä ne satsaukset maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Keravan kouluissa kasvisruokaa on tällä hetkellä saatavilla päivittäin erikoisruokavaliona, eikä siten ole tarjolla kaikille oppilaille. Vaihtoehtojen vapaalla valittavuudella edistettäisiin kasvisruoan käyttöä ja tutustumista erilaisiin raaka-aineisiin ja makuihin. Säännöllisellä, riittävällä ja mieluisalla opiskelija- ja kouluaterialla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Kouluruokasuosituksessa vuodelta 2008 suositellaan ateriavaihtoehtona kasvisruokaa. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen opetusta. Kasvisruoan tarjonnan lisääminen kouluissa kannustaisi lapsia ja nuoria omaksumaan ympäristön ja terveyden kannalta hyviä ruokailutottumuksia.

Pia Lohikoski

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kerava

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.