Soinin ja Kataisen johdolla Natoon?

Wikileaks-paljastukset ovat aiheuttaneet valtaisaa keskustelua eri puolilla maailmaa. Nyt laineet lyövät myös meillä Suomessa. Wikileaks-vuodot ovat paljastaneet todelliset Suomen ulkopoliittiset linjaukset. Tärkeintä kaikessa näyttää olevan suhde Yhdysvaltoihin. Innokkaimmin tätä on vaalinut Kokoomus. Se on koko tämän vaalikauden saanut ajettua Yhdysvaltain ehdottamia ajatuksia hallituksen käytännön politiikkaan mm. vahvistamalla Suomen osallistumista Afganistanin sotaan.

Kokoomus on myös luvannut Yhdysvalloille, että jos se johtaa seuraavaa hallitusta, niin tavoitteena on liittää Suomi Naton jäseneksi. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan hurjaa vauhtia gallupeissa noussut Perussuomalaiset ei ole haastamassa kokoomuksen ulkopoliittista linjaa. Päinvastoin. Itse asiassa viime viikkoina puolueen puheenjohtaja on yhä selvemmin asettunut Nato-jäsenyyden kannalle. Hänen kerrotaan myös käyneen vakuuttamassa Yhdysvaltojen suurlähetystölle, että Perussuomalaisilla ei ole ulkopoliittista linjaa, joka eroaisi kokoomuksen linjasta.

Voitaneen sanoa siis, että ääni perussuomalaisille on ääni Suomen jäsenyydelle sotilasliitto Natossa.

Sosiaalidemokraattien linjaukset Nato-kysymyksessä ovat olleet arvoituksellisia. Eduskunnan kyselytunnilla suurin kritiikki esitettiin lähinnä siihen, että kokoomus oli junaillut ulkopoliittisia linjauksiaan ilman, että oli neuvotellut niistä muun hallituksen ja presidentin kanssa. Itse asiasta ei tullut selvää. Kaikkien puolueiden olisi tarpeellista kertoa äänestäjille mitä mieltä ovat Nato-jäsenyydestä.

Vasemmisto vastustaa sotilasliittoihin liittymistä, koska maailmassa tarvitaan jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomia rauharakentajia, jotka eivät toimi minkään suurvallan politiikan takuumiehinä. Suomelle tällainen rooli on luonteva, ja sitä on vahvistettava. Suomen tulee edelleenkin osallistua YK:n suojeluvastuun mukaisiin rauhanturvaamistehtäviin. Siviilikriisinhallinnan voimavaroja on lisättävä siirtämällä niitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta siviilipuolelle. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on rauhaa ja vakautta edistävä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, joka sulkee pois jäsenyyden Natossa.

Perussuomalaiset ovat muutenkin osoittaneet olevansa sodan puolue. Vaikka se käyttää ”Perussuomalaiset – muuta mieltä kuin vanhat puolueet”- tunnusta, niin käytännössä se on ihan samoilla linjoilla pääpuolueiden kanssa. Kriisinhallintajoukkoja ei haluta kutsua kotiin, huolimatta siitä että kriisi näyttää vain vaikeutuvan Afganistanissa sotilasoperaation mutkistuessa. Puolueista vain Vasemmistoliitto on vaatinut suomalaisten sotilaiden vetämistä pois Afganistanista ja operaation korvaamista perinteisellä rauhanturvaamisella, jossa keskityttäisiin kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Sotilaalliseen operaatioon käytettävät voimavarat pitää ohjata koulujen, terveysasemien ja teiden rakentamiseen.

17. huhtikuuta on meillä kaikilla mahdollisuus näpäyttää sodanlietsojia. Enemmistö kansasta vastustaa Nato-jäsenyyttä ja joukkojen vetäminen Afganistanista on nousemassa yhä vahvemmaksi vaatimukseksi. Vedetään viiva rauhan puolesta seuraavissa vaaleissa.

Jaa:

Trackbacks & Pings

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *