Sosiaalisen kriisin torjunta on vastuullista talouspolitiikkaa

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikosken mielestä sosiaalisen kriisin torjunta sekä panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yritysten selviytymiseen ovat vastuullista talouspolitiikkaa. Hän kiittää hallitusta koronaelvytyspaketin toimenpiteistä puheessaan eduskunnassa tänään, kun täysistunnossa käsitellään vuoden neljättä lisätalousarviota.

– Vastuullista talouspolitiikkaa tässä tilanteessa on keskittyä sosiaalisen kriisin torjuntaan, työttömyyden ehkäisyyn ja elvytykseen. Näin pienennetään kriisistä koituvia vaurioita sekä panostetaan ihmisten hyvinvointiin ja talouskasvun edellytyksiin, Lohikoski sanoo.

Lohikoski nostaa esiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointipaketin. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Lohikoski mainitsee valiokuntansa painottaneen erityisesti matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluiden lisäämistä ja tehostamista.

– Koronakriisi on koetellut erityisesti vaikeassa asemassa olevia lapsiperheitä, ja on tärkeää, että pidämme huolta, että korjaamme koronakriisin aikana syntyneitä hyvinvointivajeita.

Lohikoski myös iloitsee hallituksen tekemistä koulutuspanoksista. Hallituksen hanke oppivelvollisuuden laajentamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta etenee ja merkittävistä koulutuspaikkalisäyksistä on päätetty.  

– Suomi voi nousta koronakriisistä entistä vahvempana vain panostamalla hyvinvointiin ja osaamiseen. Panostukset osaamiseen ovat aivan keskeisiä myös työllisyyden parantamiseksi.

Lohikoski toivoo lisäksi hallituksen muistavan myös osa-aikaisia yrittäjiä ja tapahtumatuotannon freelancereita tarkastellessaan seuraavia korona-ajan yritystukia.

– Prekaarissa asemassa olevat osa-aikayrittäjät ja freelancerit ovat työttömyystuen piirissä, mutta he eivät saa kustannustukea tai yksinyrittäjien tukea kulujensa kattamiseksi, ja hallituksen on huomioitava tämä tarkastellessaan seuraavia korona-ajan yritystukia.

Tiedote pidetystä puheesta eduskunnan käsitellessä lisätalousarviota 25.06.2020. Lue koko puheenvuoro alempaa.

PUHE

Arvoisa puhemies

Suomi voi nousta koronakriisistä entistä vahvempana vain panostamalla hyvinvointiin, osaamiseen ja ekologiseen jälleenrakennukseen. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa ja vastuullista talouspolitiikkaa.

Hallitus keskittyi keväällä akuutin kriisin aikana ihmisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseen. Hallitus toteutti tilanteen edellyttämää aktiivista finanssipolitiikkaa ja käynnisti kevään aikana monipuolisia taloutta tukevia toimia. Niillä on turvattu työpaikkoja ja helpotettu yritysten taloustilannetta.

Olemme nyt siirtymässä akuutista vaiheesta elvytysvaiheeseen. Valtiovarainministeriön uusimman ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 6 %. Suuri epävarmuus vallitsee edelleen.

Vastuullista talouspolitiikkaa tässä tilanteessa on keskittyä sosiaalisen kriisin torjuntaan, työttömyyden ehkäisyyn ja elvytykseen. Näin pienennetään kriisistä koituvia vaurioita sekä panostetaan ihmisten hyvinvointiin ja talouskasvun edellytyksiin.

Tiedote eduskunnassa 25.06.2020 pidetystä puheesta. Lue koko puhe alempaa.

Arvoisa puhemies

Vuoden neljännen lisätalousarvion panostukset infraan, työllisyyteen, osaamiseen ja TKI:hin ovat Vihriälän ekonomistiryhmän ja Hetemäen jälleenrakennusryhmän suositusten mukaisia.

Asuntotuotannon korkotukivaltuuden korottaminen 340 miljoonaan euroon mahdollistaa 2 600 uuden asunnon lainoittamisen ja ARA-tuotannon määrän nostamisen 10 000 asuntoon hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Tämä on todella tärkeää!

Elvytyskokonaisuuteen kuuluu myös tärkeitä investointeja raideliikenteeseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Elvytystä tullaan jatkamaan myös syksyllä ja ensi vuonna. Uusien elvytystoimien valinnassa on panostettava erityisesti ekologisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen ja kotimaisten palvelualojen kulutuskysynnän lisäämiseen, tieverkon ja ratojen korjausvelkaa unohtamatta.

Työllisyyttä vahvistavat toimet tulevat olemaan keskeinen osa syksyn budjettiriihessä.

Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä rakenteellisia uudistuksia, sote-uudistusta ja oppivelvollisuuden laajentamista, hallitus on jo edistänyt.

Erityisen tyytyväinen olen lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin, jonka osalta painotimme valtiovarainvaliokunnassa erityisesti matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluiden lisäämistä ja tehostamista. 

Pidän myös tärkeänä, että lasten harrastustoimintaan liittyvä toimintamalli juurtuisi pysyväksi toimintatavaksi kunnissa ja että se saisi pysyvän rahoituksen. 

Lisäksi resurssitarpeita on seurattava mm. kuntien, joukkoliikenteen ja lasten ja nuorten paketin osalta.

Arvoisa puhemies

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä olemme huomauttaneet, että elpymistä ei pidä vaikeuttaa liian aikaisialla sopeutustoimilla. Ei ole vielä mahdollista tai järkevää laatia yksityiskohtaista toimenpidesuunnitelmaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Myöskään velkatason numeroon ei kannata ripustautua. Tärkeintä on vakauttaa velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Suomi saa nyt lainaa nollakorolla ja esimerkiksi Saksa on äskettäin ilmoittanut 130 miljardin euron elvytyspaketista. Selviämme talouskriisistä vain elvyttämällä.

Oikeisto-opposition lisätalousarvion lähetekeskustelussa toivomat leikkauslistat olisivat täysin vastuuttomia ja ennenaikaisia. Ne johtaisivat vain inhimilliseen ahdinkoon ja haittaisivat talouskasvua. 

Jo syksyllä näimme, kuinka Kokoomus halusi leikata työttömyysturvasta ja asumistuesta, vaikka jo silloin oli selvää, että panostukset nimenomaan osaamiseen ovat aivan keskeisiä työllisyyden parantamiseksi.

Kokoomus kutsui tätä lisätalousarviota aiemmin ”holtittomaksi rahalingoksi”, mutta hekään eivät nyt lopulta löytäneet valtiovarainvaliokunnassa miltään momentilta euroja poistettavaksi.

Arvoisa puhemies

Koronakriisin pitkittyessä on havaittu, että nykyiset yritystuet eivät kohdistu riittävällä tavalla kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja koronasta kärsiville toimialoille.

Uusi kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut merkittävästi koronapandemiasta johtuen, ja joilla on ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä.

Tukimuoto on hyvä, koska sillä on tarkoitus estää konkursseja ja työpaikkojen menetyksiä. Tuki edesauttaa myös yritysten toipumista koronakriisistä ja ehkäisee lomautusten muuttumisen irtisanomisiksi.

Tästä huolimatta edelleen löytyy yrittäjiä, kuten kaikkein heikoimmassa, prekaarissa asemassa olevat osa-aikaiset yrittäjät ja tapahtumatuotannon freelancerit, jotka eivät ole yritystukien piirissä. 

He ovat työttömyystuen piirissä, mutta eivät saa kustannustukea tai yksinyrittäjien tukea yrityskulujensa kattamiseksi.

Toivon, että hallitus huomioi tämän, kun se tarkastelee korona-ajan yritystukia oletettavasti seuraavan kerran loppukesästä.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.