Me muistamme

Tasan sata vuotta sitten Suomessa ei vietetty tavalliseen tapaan työväen vappujuhlia. Vuonna 1918 vappu kului työväenliikkeen aktiiveilla aivan toisenlaisissa merkeissä. Osalla se kului sisällissodan viimeisissä taistoissa, osalla pakoon tai piiloon pyrkiessä. Osa oli puolestaan jo vankileireillä, teloitusrivistöissä tai sorakuopan pohjalla, riippumatta siitä, olivatko he olleet osallisina punakaartien toiminnassa vai eivät. Sisällissodan syyt on hyvä muistaa … Lue lisää

Valtuustoaloite Keravan 1918 tapahtumapaikkojen merkitsemiseksi

Vuoden 1918 sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma. Sen historia näyttäytyy edelleen pääosin voittajien historiana. Ihmisarvo ja kunnioitus kuuluu kuitenkin kaikille sisällissodan keravalaisille vainajille, jotka omasta näkökulmastaan taistelivat paremman huomisen puolesta.

Vuonna 1918 Tuusulan pitäjään kuuluneessa teollisuus- ja rautatiekeskittymässä Keravalla oltiin ajauduttu tilanteeseen, jossa valkoiset ja punaiset olivat sotatilassa keskenään. Keravalla dramaattisimmat hetket koettiin 31.1.1918, jolloin nykyisellä Lapilanmäellä käytiin Keravan taistelu, jossa Keravaa hallinneet punaiset ottivat yhteen Porvoon suunnasta tulleiden valkoisten joukkojen kanssa.

Keravan Lapilanmäelle pystytettiin aikoinaan pro patria -muistomerkki, mutta se kunnioittaa vain sisällissodassa kaatuneita valkoisia. Tasapuolisuuden nimissä on oikeutettua vaalia myös 1918 sisällissodassa hävinneen punaisen osapuolen muistoa. Historia ei ole vain voittajien historiaa.

Vaikka kaikkien nimiä ei koskaan saadakaan tietää, niin useimpien sisällissodan vainajien nimet ovat tiedossa. Suomen sotasurmat -projektissa on selvitetty sotaoloissa 1914–1922 surmansa saaneita. Nimitiedosto käsittää 39 550 surmansa saanutta, joista noin 93 prosenttia menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.

2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1918 tapahtumista. Osa keravalaisista punaisista vainajista lepää Tuusulan hautausmaan joukkohaudassa ja osa Tammisaaren vankileirin yhteydessä olevassa joukkohaudassa. Parista sadasta tuusulalaisesta vuoden 1918 punaisesta vainajasta valtaosa oli keravalaisia.

Keravan alueella on sekä taistelupaikkoja että teloituspaikkoja, joita ei ole merkitty maastoon. Ne ovat kuitenkin osa keravalaista paikallishistoriaa.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Keravan kaupunki ryhtyy yhteistyössä Keravan museon kanssa kartoittamaan Keravalla kaatuneiden ja teloitettujen nimiä sekä heitä muistavalle muistokivelle tms. sopivaa paikkaa sekä sopivaa tapaa merkitä paikallishistoriallisesti merkittävät tapahtumapaikat.

Keravalla 27.1.2014

Keravalta puuttuu 1918 punaisten muistomerkki – olisiko jo aika muistaa Keravan 31.1.1918 taistelua?

Keravan Vasemmistoliitto muisti kunniakäynnillä Punaisten muistomerkillä Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918, josta tuli kuluneeksi 95 vuotta. Puhuin muistomerkillä Tuusulan Paijalassa siitä, miksei Keravalla ole omaa 1918 punaisten muistomerkkiä.

Lue lisää

Unohdetuille 1918 punakaartin tuusulalaisille tytöille, Ida Savolaiselle ja Naima Karille

Tänään seuraamme päivittäin uutisista egyptiläisten, tunisialaisten ja algerialaisten taistelua leivän ja kansanvallan puolesta. Samojen tavoitteiden puolesta Suomessa kansa nousi barrikadeille myös vuonna 1918. Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918 ei kuitenkaan nimeltä kalentereissa mainita, vaan päivää vietetään vainojen uhrien ja holokaustin muistopäivänä, koska tuona samana päivänä vuonna 1945 Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin. 1918 tapahtumien taustalla olivat … Lue lisää

Puhe Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010

Keravan Vasemmistoliitto Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010 Puhe: Pia Lohikoski, Keravan kaupunginvaltuutettu (vas.) Suomen sisällissota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien punaisten joukkojen ja sitä vastustaneen Suomen senaatin valkoisten joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, ensimmäinen maailmansota, torpparikysymys, kesällä 1917 työväenenemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa käyty suurlakko ja paljon katkeruutta … Lue lisää