Lapset ja nuoret pois Euroopan marginaalista

Eurovaaleissa päätetään Euroopan suunnasta myös tulevien sukupolvien puolesta. Jatketaanko kurjistavaa talouskurin ja leikkauspolitiikan linjaa, vai asetetaanko ihmiset rahan vallan edelle? EU:ssa elää yli 100 miljoonaa lasta. Kovat markkinatalouden arvot ovat ohjanneet Euroopan unionin toimintaa ja ajaneet valitettavan usein lasten oikeuksien yli. Vasemmistoliitto haluaa muuttaa tämän kehityksen suuntaa.

Vuonna 2008 alkaneella, työllisyyttä ja hyvinvointijärjestelmiä ravisuttaneella talouskriisillä on ollut vakavia seurauksia lapsille eri puolilla Eurooppaa. Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikissa Euroopan maissa, myös tasa-arvoisina pidetyissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ja Suomessa. Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa 28 % EU:n 28 jäsenmaan alle 18-vuotiaista. Lasten arjessa köyhyys ja eriarvoisuus rikkovat rajusti lapsen oikeuksia. Lapsi ei voi perheensä taloudelliselle tilanteelle mitään.

Euroopan talouskriisiä on yritetty parantaa väärin lääkkein tekemällä valtavia leikkauksia tavallisten ihmisten hyvinvointiin. Taloudellisten sopeutusten nimissä EU:ssa on tehty päätöksiä, joilla lisätään työttömyyttä, lapsiköyhyyttä ja kurjistetaan tavallisten lapsiperheiden tilannetta. Budjettikurilla ei paranneta taloustilannetta, vaan se pahenee. Sijaiskärsijöiksi joutuvat lapset ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.

Asettamalla lasten ja nuorten edun ensisijaiseksi myös taloudellisessa päätöksenteossa, huolehdimme koko unionin taloudellisesta tulevaisuudesta. Jos heidät jätetään päätöksenteossa marginaaliin, rakennamme humanitäärisen kriisin Euroopan unionin sisälle. EU:lla, joka ei kuuntele lasten ja nuorten tarpeita, tasoita hyvinvointieroja, huolehdi koulutuksen maksuttomuudesta ja perusturvasta ja hyvästä ympäristöstä, ei ole tulevaisuutta. Näiden tavoitteiden edistämiseen EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myös Lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Euroopassa nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Työttömyys, näköalattomuus ja vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen syrjäyttää nuoret sukupolvet. Nämä luovat maaperää yhteisöllisen epäluottamuksen ja muukalaisvihamielisyyden kasvulle. Epäoikeudenmukaisuuden tunne vähentää sitoutumista yhteisöön, syrjäytyminen on riski yhteiskuntarauhalle. Euroopan laajuisella nuorisotakuulla ja lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöihin sijoittamisella ja huolehtimalla perheiden hyvinvoinnista rakennamme parempaa Eurooppaa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset lapsiin. Talouspolitiikassa on otettava huomioon pitkän tähtäimen tavoitteet hyvinvoinnin kasvattamisesta ja lopetettava luottoluokittajien pillin tahtiin tanssiminen.

Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa jokapäiväiseen arkeemme. Vain vahva, punavihreä vasemmisto voi muuttaa Eurooppaa vastaamaan ihmisten tarpeisiin.

Vasemmistoliiton ehdokkaita äänestämällä edistät sitä, että:

  • EU:n tulee ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissään.
  • EU:n tulee ehkäistä lapsiperheköyhyyttä.
  • EU:n budjettivaroja tulee käyttää nykyistä enemmän lasten ja nuorten hyväksi.
  • EU:n päätöksenteossa arvioitava ennakolta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset
  • EU:n tulee edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntemuksen nykyistä parempaa hyödyntämistä.
  • Nuorisotakuu tulee toteuttaa EU:n laajuisesti ja siten, että se lähtee nuorten omista lähtökohdista liikkeelle sekä sen toteuttamiseen on varattava riittävät voimavarat.
  • EU:n tulee ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua. Koko lapsiväestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimia haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi.

Lisätietoja:
Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän pj Pia Lohikoski

EU:n ei pidä tukea suurmaanomistusta, vaan luomu- ja lähiruokaa

Jostain syystä usein ajatellaan, ettei maatalouspolitiikka kiinnosta vasemmistoa. Maatalouspolitiikalla on kuitenkin merkitystä työllisyydelle, ympäristölle, kansantaloudelle sekä ihan meidän kaikkien tavallisten duunareiden, opiskelijoiden, eläkeläisten tai työttömien arjen kulutusmahdollisuuksille. Asia on siksikin tärkeä, että noin puolet EU:n budjetista käytetään maataloustukiin.

Ruokakorin hinnalla, elintarvikkeiden puhtaudella, tuotannon eettisyydellä ja ympäristölle aiheutetulla kuormituksella on valtava yhteiskunnallinen merkitys. EU:n on varmistettava, että Suomessa ja Euroopassa saadaan syödä puhdasta, ekologisesti ja lähellä tuotettua ruokaa.

Elintarvikeomavaraisuus ja luomu

Pohjoisten alueiden erityisolosuhteet on otettava huomioon maataloustukipolitiikassa. Suomella ja kaikilla muillakin EU:n jäsenmailla on oltava oikeus ja mahdollisuus riittävään kansalliseen elintarvikeomavaraisuuteen. Sen sijaan maatalouden tehotuotantoa suosivat vientituet on poistettava siirtymäajan jälkeen.

Suomen kannattaa panostaa luomu- ja lähiruokatuotantoon ja edistää sen tukemista Euroopan unionissa, koska laatutekijöillä voimme menestyä, kun taas määrällisessä tuotannossa häviämme aina viljavimmille maille kasvuolosuhteiden ja tilakoon pienuuden vuoksi.

Mistä ruoka tulee?

EU:n elintarvikelakia tulee muuttaa siten, että yritykset velvoitetaan ilmoittamaan tuotteidensa alkuperämää tuotantomaan lisäksi.

Kuluttajat ovat valmiita maksamaa luomusta ja lähiruoasta hieman enemmän, joka parantaa tuottajien toimeentuloa. Suoraan tiloilta myytävien tuotteiden rajoituksia voisi keventää, jotta tuottajat eivät olisi niin riippuvaisia kaupasta ja elintarviketeollisuudesta. Suomalaisen elintarvikekaupan keskittyneeseen rakenteeseen olisi syytä myös puuttua.

Luomutuottajien verkostoituminen ja projektit ansaitsisivat tukea, esimerkiksi tuotteistamiseen ja tuotekehitysyhteistyöhön tuottajien ja ostajien kesken. Olen itse tänä vuonna liittynyt luomutilan perustaman ruokaosuuskunnan jäseneksi ja iloitsen siitä, että satokauden alkaessa perheeni tulee saamaan suoraan tilalta viikoittain korillisen lähellä tuotettua tuoretta luomuruokaa.

Loppu suurtilojen erityiskohtelulle

Maataloustukien tulisi jakautua tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin tilojen välillä. Ei ole oikein, että suurimmat maanomistajat, kuten Nalle Wahlroos, saavat tilakokonsa takia ylivoimaisesti suurimmat tuet.

EU:n maataloustuet tuleekin jatkossa ohjata maanomistuksen tukemisen sijaan ympäristöystävälliseen, ekologisesti kestävään tuotantoon. Itämeren ja arktisten alueiden ympäristönsuojeluun on panostettava ja myös geenimanipuloidut tuotteet on kiellettävä.

Kaikki maataloustuet tulee sitoa nykyisiin maatalouden ympäristötuen ehtoihin. Tukea on kohdennettava todellisten päästövähennysten mukaan ja sen tulee tehokkaasti korvata viljelijöille aiheutuvat kulut ja tulonmenetykset.

Unionin on myös säänneltävä ja parannettava tuotantoeläinten elinolosuhteita. Eläinten tehotuotanto tulee lakkauttaa siirtymävaiheen kautta kokonaan ja siirtyä eettisesti kestävään luomutuotantoon.

Lähiruoka tukee työllisyyttä

Luomu- ja lähiruoka on kannattavaa sekä ilmastomuutoksen että työllisyyden ja aluepolitiikan kannalta. Tätä työllisyysnäkökulmaa otetaan harvoin esille, mutta syytä kyllä olisi.

Kunnat ovat olleet valitettavan nihkeitä ottamaan luomua elintarvikkeiden hankintaohjelmaansa. Julkisten toimijoiden hankinta- ja kilpailutusosaamista pitää kehittää sekä määritellä kuntien ruokahankinnoista korvamerkitty osuus lähi- ja luomuruoan hankintaan.

Tavoitteena on oltava Eurooppa, jossa demokratia koskee myös markkinoita ja rahoituslaitoksia. Eurooppa, jossa ympäristöä, ilmastoa, ihmisiä, eläimiä ja hyvinvointia ei alisteta kapitalistiselle voitontavoittelulle.

Eurovaaleissa ääni vasemmistolle merkitsee ääntä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja globaalisti kestävämmän Euroopan puolesta.

Koulutusta rahan vai ihmisten ehdoilla?

Olin torstaina puhumassa Keravalla kahdessa koulutusta käsittelevässä tilaisuudessa. Iltapäivällä sain kunnian osallistua ensimmäiseen Keravan nuorten ääni -tilaisuuteen paneelikeskustelijana. Tapahtuma oli järjestetty Keravan koulujen oppilaskuntien edustajien kuulemiseksi, eli kaikista kouluista oli edustus ja koululaiset olivat etukäteen laatineet liudan kysymyksiä aikuisille. Vastoin alkuperäistä tarkoitusta, olin koululaisten tentattavana paneelissa ainoana kaupunginvaltuutettuna, lisäkseni nuorten kanssa oli keskustelemassa liuta virkamiehiä … Lue lisää

Äänestä 7.6. EU-vaaleissa kuten omatuntosikin äänestäisi

EU-vaaleissa kannattaa äänestää, vaikkei välttämättä EU:sta niin kovasti tykkäisikään. En minäkään ole suurpääoman etuja ajavista talous- ja rahaliitoista kovin innoissani. Mutta äänestämättä jättäminen on sama, kuin lahjoittaisi äänensä leikkuripolitiikkaa ajaville porvareille, sillä porvarit kyllä äänestävät, satoi tai paistoi. Toivottavasti se nyt on jo tullut kaikille selväksi, että toivotalkoo-porvarit haluavat yksityistää julkiset palvelumme tai että duunarin … Lue lisää