koulutus

Orpon hallituksen synkkä perintö: työpaikkojen sijaan ennätystyöttömyys

kirjoittaja

Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi jättää jälkeensä synkän perinnön. Kun vaalikauden alussa luvattiin kunnianhimoisesti 100 000 uutta työllistä, todellisuus iskee nyt vasten kasvoja. Tilastokeskuksen trendilukujen mukaan työllisiä onkin noin 70 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Suomen työttömyysaste on kivunnut EU:n korkeimmaksi, ja liki 146 000 ihmistä kamppailee pitkäaikaistyöttömyyden loukussa. Pitkäaikaistyöttömyyden luvut ovat jo synkempiä kuin 1990-luvun … Lue lisää

Koulutusleikkauksien sijaan tarvitaan koulutusloikka

kirjoittaja

Suomalaisille on yritetty myydä kuvaa, että koulutus on erityissuojelussa. Mutta kun katsomme tämän hallituksen tekoja, koulutuksesta on leikattu joka vuosi. Kaikki muistavat aikuiskoulutustuen lyhytnäköisen lakkauttamisen samaan aikaan, kun työttömyys lähti kasvuun ja moni olisi tarvinnut mahdollisuutta kouluttautua uudelle alalle. Monet ovat nähneet omin silmin, mitä ammatillisen koulutuksen massiiviset leikkaukset ovat tarkoittaneet nuorten arjessa. Itse näin … Lue lisää

Amikset on korjattava nyt

kirjoittaja

Suomen toinen aste on revennyt kahtia. Amislaisen äitinä olen todistanut, kuinka nuori pääsee kotiin jo lounasaikaan samalla, kun lukiolaiset saavat täyden koulupäivän. Lopputulema on, että ammatillisella väylällä opiskelevan nuoren jatko-opintovalmiudet voivat jäädä vajaiksi, koska kaikki nuoret eivät ole itseohjautuvia. Sipilän hallituksen osaamisperusteinen reformi on tarkoittanut pahimmillaan heitteillejättöä: aikuisten osaaminen tunnistettiin paremmin, mutta työpaikkojen on oletettu … Lue lisää

Suuryritykset lasten ja nuorten edelle

kirjoittaja

Ei ollut hallituksella kykyä kääntää viimeisessä kehysriihessään talouspolitiikkansa suuntaa. Eiköhän tämä ole jo nähty? Olisiko pääministerin aika pyytää hallituksensa eroa? Hallitus ei perunut yhteisöveron alennusta, vaan jatkaa tuttua linjaansa ja tekee valtion veropohjaan lisää reikiä, vaikka heidän piti omien sanojensa mukaan paikata valtion taloutta. Yhteisöveron alentaminen maksaa julkiselle sektorille lähes miljardin euroa vuodessa. Hallitus päätti … Lue lisää

Miksi korkeakoulukentän myllerryksestä ei puhuta?

kirjoittaja

Pakko ihmetellä poliittista hiljaisuutta korkeakoulukentän myllerryksestä. Yliopistot ovat ostaneet ja hankkineet päätäntävallan jo useista ammattikorkeakouluista ympäri Suomen. Jätin asiasta tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Ihmettelen suuresti, miksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asiasta näin hiljaa, vaikka yliopistot haalivat ammattikorkeakouluja omistukseensa, ja tämä kehitys näyttää vain kiihtyvän. Miksi ministeriötä ei kiinnosta, mitä korkeakoulukentällä tapahtuu, vaikka meno on kuin … Lue lisää

Miksi hyvinvointivaltio rakentui ja miksi se nakertaminen on taloudelle myrkkyä

kirjoittaja

”Koko hyvinvointivaltion palvelulupaus pitää miettiä uusiksi.” ”Kansalaisten on jatkossa otettava enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään.” Mitä tälläiset lausumat käytännössä tarkoittavat? Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei syntynyt sattumalta, vaan se oli työväenliikkeen ja naisliikkeen tietoinen pitkäjänteinen poliittinen hanke. 1960-luvulta alkaen julkinen sektori otti Suomessa yhä enemmän kantaakseen hoivavastuun, mikä oli strateginen investointi työn tuottavuuteen. Hyvinvointivaltio vapautti naiset lopullisesti … Lue lisää

Maksuttomasta korkeakoulutuksesta ei tule tinkiä tippaakaan!

kirjoittaja

Hallituksen tavoitteena on, että koko korkeakoulututkinto olisi tulevaisuudessa mahdollista suorittaa maksullisessa avoimessa korkeakoulussa. Tämä tarkoittaisi maksukykyyn perustuvan ohituskaistan avaamista korkeakoulututkintoon. Tätä ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn, vaikka sitä vastustavat niin opiskelijat kuin korkeakoulutkin. Maksuton koulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmistä lupauksista. Jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Sen varaan on rakennettu Suomen … Lue lisää

Tulevaisuususko koetuksella

kirjoittaja

Nuorisobarometrista uutisointiin tänään, että nuorten tulevaisuususko on romahtanut. Nuoret eivät usko maailman tulevaisuuteen eivätkä omiin työllisyysnäkymiinsä, mutta uskovat vielä koulutukseen ja haluaisivat opiskella. Minua huolestuttaa koulutusjärjestelmämme tulevaisuus, kun syntyvyys on alentunut ja ikäluokat pienenevät. On tärkeää huolehtia koulutuksen saavutettavuudesta siten, että sillä vastataan kaikkien, myös maaseudulla asuvien nuorten koulutustarpeisiin. Syntyvyyden voimakas lasku vaikuttaa lähivuosina perusopetukseen. … Lue lisää

Emme voi puhua vaan lukiosta

kirjoittaja

Mediassa on viime päivinä oltu huolissaan poikien oppimistason laskusta ja siitä, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja. Nämä ilmiöt liittyvät nähdäkseni toisiinsa. Suomen tavoitteena on, että vähintään puolella 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto. Tämä ei onnistu, ellei myös ammatillisesta koulutuksesta ole sujuvampia väyliä korkeakouluihin. Nyt tie on selvästi tukossa. Amiksista edetään korkeakouluihin huomattavasti harvemmin kuin lukiosta. Alle … Lue lisää

Koulutuksesta leikkaaminen hävettää

kirjoittaja

Työelämä on muuttunut nopeasti uudistuvaksi. Talouden rakenne muuttuu, digitalisaatio etenee, teknologiat kehittyvät – uusia aloja syntyy ja vanhoja hiipuu. Työuran aikana on entistä tärkeämpää täydentää osaamista, ehkä opetella kokonaan uusi ammatti ja vaihtaa alaa. Valitettavasti ikäsyrjintä estää vanhempia ikäryhmiä pääsemästä työttömyyden kohdatessa kiinni uusiin töihin, vaikka eläkeikää onkin nostettu työurien pidentämisen nimissä.  Tutkimusten mukaan matalammin … Lue lisää