Suomessa Euroopan korkein työttömyys

Suomen työttömyysaste nousi marraskuussa EU:n korkeimmaksi, ja ohitti Espanjan, kertoo Eurostat. Suomen kausitasoitettu työttömyysaste oli 10,6 prosenttia. Kuntien työllisyyspalveluissa oli 2025 marraskuun lopussa yhteensä 318 700 työtöntä työnhakijaa. Syksyllä jäi yllättävän vähälle mediahuomiolle, että Suomi joutui talouden ”tarkkailuluokan” lisäksi myös EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun. Jäsenmaa joutuu sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun, jos se täyttää 19 riskikriteeristä vähintään … Lue lisää

Pysäytetään Euroopan syvenevät jaot

Euroopan Unioni etsii tänäänkin, eurovaalipäivänä 25.5.2014, tietä ulos eurokriisistä ja talouden taantumasta. Viime vuosina oikeiston johdolla toteutettu julkisista palveluista leikkaaminen on vain voimistanut Euroopan sosiaalista jakautumista.

Muutos parempaan edellyttää suunnan muutosta ja Euroopan Vasemmiston nousua. EU:n tärkeimmät politiikkaohjelmat on uudelleenmuotoiltava radikaalisti tavalla, josta eurooppalaiset nykyiset valtapuolueet sosialidemokraatit ja konservatiivit, eivät valitettavasti halua edes keskustella.

Raha- ja pankkipolitiikka
Välitön finanssikriisi on nyt padottu, mutta rahoitusjärjestelmä ei vieläkään toimi normaalisti. Euroopan Keskuspankki (EKP) on toki vakauttanut pankkien aseman noin tuhannen miljardin euron lainoilla, mutta suora hallituksille lainaaminen on edelleen kiellettyä. Pankit ovat supistaneet lainanantoaan myös vuonna 2013.

Ratkaisuksi kriisiin EU esittää pankkiunionia, pankkien keskinäistä vastuuta, mutta ei ota kantaa pankkipalveluiden uudelleen organisoimiseen. Tämä ei riitä: talletuspankit tulisi eriyttää muista rahoitusalan instituutioista siten, että ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa, rahan lainaamiseen yrityksille ja kotitalouksille finanssikeinottelun sijaan.

Talouspolitiikka
Vuonna 2013 voimaan tulleiden budjettikurisopimuksen ja ’two pack’ -direktiivin myötä euroalueen maiden talouspolitiikat siirtyivät EU-komission tiukkaan ohjaukseen. Huolimatta siitä, että kansallisten parlamenttien talouspoliittista valtaa näin vahvasti rajoitettiin, Euroopan parlamentin valtaa ei ole vastaavasti lisätty.

Minun mielestäni unionin taloudenpitoa koskevat rajoitukset ovat nyt niin ongelmallisia, että vaihtoehtoisen talouspolitiikan täytyy kyseenalaistaa nykyiset johtamiskeinot ja alistaa ne muille tavoitteille, kuten työllisyydelle, ekologiselle kestävyydelle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Muuten unionin kahtiajakautumista on vaikea estää.

Avainongelma on verotus
Käsitystä verotuksen oikeudenmukaisuudesta horjuttavat erityisesti laaja-alainen veronkierto ja verovälttely ja siihen kietoutunut korruptio. Yleisen mielipiteen mukaan näin ei voi jatkua. Euroopan parlamentin vahvalla tuella EU-komissio onkin jo hyväksynyt joukon verouudistuksia rajat ylittävän verovalvonnan tehostamiseksi.

Niin tarpeellisia kuin tällaiset uudistukset ovatkin, ne eivät riitä kumoamaan verokilpailun mukanaan tuomaa ongelmaa. Nämä uudistukset eivät myöskään katkaise tuloerojen kasvua. Mutta verokantojen harmonisointi, progressiivinen verotus, tasaverokantojen poistaminen sekä veroprosenttien yhdenmukaistaminen, voisivat taata yhteisölliseen solidaarisuuteen perustuvan toimintatavan Euroopassa.

Uutta työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa
Joka neljäs EU-kansalainen elää nykyään köyhyydessä ja joka kahdeksas on työtön. Ja vaikka alueelliset erot ovat kasvussa, EU ei ole kyennyt tasoittamaan eroja köyhyydessä ja työttömyydessä. Paljon puhuttu nuorisotakuu on lähinnä korukieltä, kuten myös lupaus työelämän laadun parantamisesta. Kaikille kyllä luvataan enemmän koulutusta, mutta leikkausten myötä myös koulutus todellisuudessa vähenee.

Minun mielestäni EU-instituutioiden tulisi välittömästi arvioida leikkauspolitiikkansa vaikutukset jäsenvaltioidensa tilanteisiin. Sen jälkeen olisi sovittava toimista, joilla jo syntyneet vauriot voidaan korjata. Muutoin Eurooppaan jo syntyneet jaot muuttuvat pysyviksi.

Äänestetään vasemmisto voittoon

Tänään on hyvä päivä kääntää Euroopan tulevaisuuden suuntaa äänestämällä vasemmisto voittoon kaikkialla Euroopassa. Myös Suomessa. Vasemmistoliiton ehdokkaat löytyvät vaalikopissa numeroilta 132-151. Oma äänestysnumeroni on 139. Äänestyspaikat ovat auki klo:20 asti ja sen jälkeen juhlitaan vasemmiston vaalivoittoa Helsingissä Le Bonkissa.

Käytä oikeuttasi äänestää rahan valtaa ja leikkauspolitiikkaa vastaan – lasten oikeuksien, työllisyyden ja tasa-arvoisen tulevaisuuden Euroopan puolesta! Tee se tänään!

Lapset ja nuoret pois Euroopan marginaalista

Eurovaaleissa päätetään Euroopan suunnasta myös tulevien sukupolvien puolesta. Jatketaanko kurjistavaa talouskurin ja leikkauspolitiikan linjaa, vai asetetaanko ihmiset rahan vallan edelle? EU:ssa elää yli 100 miljoonaa lasta. Kovat markkinatalouden arvot ovat ohjanneet Euroopan unionin toimintaa ja ajaneet valitettavan usein lasten oikeuksien yli. Vasemmistoliitto haluaa muuttaa tämän kehityksen suuntaa.

Vuonna 2008 alkaneella, työllisyyttä ja hyvinvointijärjestelmiä ravisuttaneella talouskriisillä on ollut vakavia seurauksia lapsille eri puolilla Eurooppaa. Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikissa Euroopan maissa, myös tasa-arvoisina pidetyissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ja Suomessa. Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa 28 % EU:n 28 jäsenmaan alle 18-vuotiaista. Lasten arjessa köyhyys ja eriarvoisuus rikkovat rajusti lapsen oikeuksia. Lapsi ei voi perheensä taloudelliselle tilanteelle mitään.

Euroopan talouskriisiä on yritetty parantaa väärin lääkkein tekemällä valtavia leikkauksia tavallisten ihmisten hyvinvointiin. Taloudellisten sopeutusten nimissä EU:ssa on tehty päätöksiä, joilla lisätään työttömyyttä, lapsiköyhyyttä ja kurjistetaan tavallisten lapsiperheiden tilannetta. Budjettikurilla ei paranneta taloustilannetta, vaan se pahenee. Sijaiskärsijöiksi joutuvat lapset ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.

Asettamalla lasten ja nuorten edun ensisijaiseksi myös taloudellisessa päätöksenteossa, huolehdimme koko unionin taloudellisesta tulevaisuudesta. Jos heidät jätetään päätöksenteossa marginaaliin, rakennamme humanitäärisen kriisin Euroopan unionin sisälle. EU:lla, joka ei kuuntele lasten ja nuorten tarpeita, tasoita hyvinvointieroja, huolehdi koulutuksen maksuttomuudesta ja perusturvasta ja hyvästä ympäristöstä, ei ole tulevaisuutta. Näiden tavoitteiden edistämiseen EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myös Lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Euroopassa nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Työttömyys, näköalattomuus ja vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen syrjäyttää nuoret sukupolvet. Nämä luovat maaperää yhteisöllisen epäluottamuksen ja muukalaisvihamielisyyden kasvulle. Epäoikeudenmukaisuuden tunne vähentää sitoutumista yhteisöön, syrjäytyminen on riski yhteiskuntarauhalle. Euroopan laajuisella nuorisotakuulla ja lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöihin sijoittamisella ja huolehtimalla perheiden hyvinvoinnista rakennamme parempaa Eurooppaa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset lapsiin. Talouspolitiikassa on otettava huomioon pitkän tähtäimen tavoitteet hyvinvoinnin kasvattamisesta ja lopetettava luottoluokittajien pillin tahtiin tanssiminen.

Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa jokapäiväiseen arkeemme. Vain vahva, punavihreä vasemmisto voi muuttaa Eurooppaa vastaamaan ihmisten tarpeisiin.

Vasemmistoliiton ehdokkaita äänestämällä edistät sitä, että:

  • EU:n tulee ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissään.
  • EU:n tulee ehkäistä lapsiperheköyhyyttä.
  • EU:n budjettivaroja tulee käyttää nykyistä enemmän lasten ja nuorten hyväksi.
  • EU:n päätöksenteossa arvioitava ennakolta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset
  • EU:n tulee edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntemuksen nykyistä parempaa hyödyntämistä.
  • Nuorisotakuu tulee toteuttaa EU:n laajuisesti ja siten, että se lähtee nuorten omista lähtökohdista liikkeelle sekä sen toteuttamiseen on varattava riittävät voimavarat.
  • EU:n tulee ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua. Koko lapsiväestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimia haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi.

Lisätietoja:
Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän pj Pia Lohikoski