Rydmanin autoritaarinen sooloilu heiluttaa hallitusta

Hallituksen sisäinen sekasorto syvenee. Kuinka kauan korttitalo pysyy pystyssä? Sosiaali- ja terveysministeri Rydman tekee parhaansa horjuttaakseen pääministeri Orpon jakkaraa sahaamalla sitä hallituksen sisältä käsin puuhastelemalla milloin järjestöjen, milloin tutkimuksen rahoituksen kimpussa. Ministeri leikkasi omavaltaisesti puolet sosiaalityön tutkimukseen varatusta rahoituksesta. Päätös on aiheuttanut kuohuntaa tutkijapiireissä ja herättänyt huolta, että siinä on käytetty ennalta määrättyjen kriteerien sijaan … Lue lisää

Kumman sinä valitset?

Timo Soini on herännyt talviuniltaan. Hänet herättivät Kreikan vaalit ja vasemmistopuolue Syrizan mahdollinen voitto. Ongelmana tuntuu olevan se, että Syriza on luvannut lopettaa EUn komission ajaman talouskuripolitiikan, joka on kohdellut tavallisia ihmisiä katastrofaalisesti, ja sysännyt Etelä-Euroopan maat yhä syvempään kriisiin. Samalla Syriza haluaa valtaan päästyään neuvotella Kreikan velat uudelleen. Kreikan tuki meni lähes kokonaan kansainvälisille … Lue lisää

Keravan terveyskeskuksen palvelut turvattava

Keravan terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyi kaupunginhallituksen 17.11. tekemällä päätöksellä Vantaan Peijakseen ja siellä Attendon hoidettavaksi. Päätös ei ollut yksimielinen. Jätin asiasta eriävän mielipiteen.

Hei, meitä natotetaan taas

Helsingin sanomat jatkaa Nato-vyörytystä. Nyt he esittelevät takkiaan kääntävän kaverin Nato-vastustuksen ikonina. Jokainen voi tehdä nettihaun selvittääkseen kuinka aktiivinen Naton vastustaja Panu Laturi on ollut menneinä vuosina. Ei tule kovinkaan montaa osumaa. Hesarilla näyttää olevan kuitenkin kova tarve ajaa sotilasliiton kannatuksen kasvua. Ei ole päivää, jolloin se ei yrittäisi pääkirjoituksissaan, kolumneissaan tai uutisoinneissaan rummuttaa Nato-jäsenyyden puolesta.

Poliittisista puolueista Nato-korttinsa ovat jo selkeimmin paljastaneet kokoomus ja perussuomalaiset. He liputtavat avoimesti jäsenyyden puolesta. Wikileaksin vuodot jo joitain vuosia sitten kertoivat kokoomuspolitiikkojen Nato-aktiivisuudesta. Raporttien mukaan kokoomus ajoi Vanhasen hallituksessa läpi Yhdysvaltojen esittämiä sotilaallisia strategiamuutoksia kerta toisensa jälkeen.

Vihreissä näyttäisi myös olevan liikettä sotilasliiton suuntaan. Kaikki vähänkään näkyvämmät ehdokkaat näyttävät korostavan, että Natosta pitää keskustella. Yleensä, kun joku taho näin ilmoittaa, se tarkoittaa linjanmuutosta, ei pelkkää kriittistä keskustelua.

SDP:n oikea laita on aina nojannut Yhdysvaltoihin. Jos Paavo Lipposesta ja Liisa Jaakonsaaresta kumppaneineen olisi ollut kysymys, olisi Suomi ollut aikoja sitten kiikuttamassa jäsenhakemusta Natoon.

Yllättävää on ollut, että Tuomiojakin on viime aikoina vähätellyt uutta Naton kanssa sovittavaa sopimusta, joka mahdollistaa sotilaallisen avun vastaanottamisen nykyistä helpommin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ihmetteli julkisesti, miksei Nato-sopimuksen valmistelusta oltu puhuttu mitään hallituksen sisällä.

Kataisen hallitusta muodostettaessa yksi suurimmista Vasemmistoliiton saavutuksista hallitusneuvotteluissa oli, että hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei Suomi hae Nato-jäsenyyttä. Kokoomuksella olisi ollut ihan eri toiveet, mutta nyt jäsenyyshanke laitettiin sivuun.

Nyt eletään Kataisen hallituksen viimeistä vuotta. Vasemmistoliitto teki viisaan päätöksen, ja jätti hallituksen. Nyt laivan ovat jättämässä pääministeri, ja mahdollisesti varapääministeri, sekä joukko ministereitä. Kulisseissa käydään kovaa vääntöä seuraavasta hallituksesta ja sen linjoista.

Nato-jäsenyys on noussut suureksi kysymykseksi sekä eurovaalikentillä, että tulee nousemaan varmasti myös ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Olen ylpeä siitä, että Vasemmistoliitolla selkeän kielteinen kanta Natoon. Suomen menestystarina on ollut puolueettomuuspolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Olisi järjetöntä lähteä rakentamaan ristiriitoja heikentäen turvallisuuttamme, huonontaen kauppasuhteitamme ja lisäten sotilaallisia menojamme.

Eurovaaleissa äänestetään siis myös turvallisuuspolitiikasta. Aseidenkalistelun sijaan on keskityttävä rauhan rakentamiseen ja demokratisoimaan talouden rakenteita. On parannettava tavallisten ihmisten arkiongelmia satsaamalla julkisten palveluiden parantamiseen sekä täystyöllisyyteen tähtäävään elvytyspolitiikkaan.

Kenen kanssa työntekijän kannattaa liittoutua?

Sveitsin kansanäänestys maahanmuuton rajoittamisesta on herättänyt laajaa keskustelua.

Lue lisää

Vuokra-asukkaiden ghettouttaminen ei käy

Perussuomalaisen helsinkiläisen kansanedustajan Tom Packalénin ideoima kaupungin vuokralaisten pisteyttämisen ja pakkomuuttojen malli ”nollaluokan” alueille tuo ikävästi mieleen kaikuja 1930-luvun Euroopasta.

Packalén ehdotti tänään Hesarissa, että kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat pisteytettäisiin nollasta viiteen ja he saisivat asunnon sitä paremmalta alueelta mitä paremmat pisteet heillä olisi. Huonoiten käyttäytyvät sijoitettaisiin Packalénin ideoimille ”nolla-alueille”, minne keskitettäisiin muun muassa enemmän sosiaalipalveluita.

Olen itse asunut 15 vuotta Itä-Helsingissä niin Vesalassa, Vuosaaressa, Herttoniemessä kuin Vartiokylässäkin. Kaikissa näissä asuin vuokralla, enkä hyväksy missään nimessä vuokralaisten niputtamista Packalenin tavoin moisiin kategorioihin.

On sitä paitsi parempi, että asuinalueita ei eriarvoisteta enää yhtään enempää. Nykyisissäkin alueittaisissa terveyseroissa ja
koulujen tasoeroissa olisi tekemistä, että niitä saataisiin tasattua hyvinvointiin lisäresursseja satsaamalla, ei palveluita kurjistamalla.

Packalenin ehdotuksesta kärsisivät aivan erityisesti lapset, jotka joutuisivat muuttorumbaan eivät vain kotiensa, vaan myös päiväkotien ja koulujen suhteen, mikäli perheen taloustilanne ajaisi heidät pisteytysjärjestelmän hännille.

Työskentelen itse vuokralaisten parissa ja tiedän, että vuokralaisista löytyy kaikenlaisia ihmisiä, kuten omistusasujistakin, sekä hyvinvoivia ja hyvintoimeentulevia, että myös vähäosaisempaa väkeä. Kaikilla pitää silti olla sama ihmisarvo ja oikeus hyviin palveluihin ja asumiseen kukkaronpaksuuteen ja asumismuotoon katsomatta.

Ilmeisesti Packalenin ehdotuksen taustalla on vain halu päästä esille populistisella kannanotolla, joka sivuuttaa kaiken sosiologisen, psykologisen ja sosiaalipoliittisen tutkimustiedon siitä, miten ihmisten käyttäytymiseen ja elinoloihin voitaisiin oikeasti vaikuttaa.

Ehdotus vaikuttaa provokaatiolta, koska ei sen toteuttaminen ole (onneksi) lainkaan realismia. Ensinnäkin toteutus olisi poliittisesti täysin mahdotonta hyväksyä kaikessa epätasa-arvossaan ja ihmisvihamielisyydessään, toivottavasti muidenkin kuin vasemmistolaisten mielestä. Toisekseen voimassa olevat vuokrasopimukset eivät tuota pakkomuuttojen toteutusta mahdollistaisi nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Käytännössä moinen jatkuva pisteytyksiin liittyvä valvonta, seuranta ja vuosittainen muuttorumba tulisi lopulta yhteiskunnalle todella kalliiksi. Ainoa, joka Packalenin ehdotuksesta todella hyötyisi, olisi muuttofirmojen bisnes.

Todellinen ongelma pääkaupunkiseudulla on pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Sellaisia vuokra-asuntoja tarvittaisiin lisää, joissa tavallisella duunarilla, opiskelijalla, työnhakijalla tai eläkeläisellä olisi varaa asua ja käteen jäisi vuokranmaksun jälkeen myös rahaa muuhun elämiseen. Siihen ongelmaan ei Packalen tarjoa minkäänlaista ratkaisua.

Kärjistämällä ja kurjistamalla ei ratkea asunnottomuus, eikä se, että seudulle tarvitaan sekä lisää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, että lisää resursseja apuatarvitsevien ihmisten auttamiseen sosiaalipolitiikan keinoin.

Packalenin ehdotusta toimivampi ratkaisu asuinalueiden kehittämiseen olisi riittävien voimavarojen varmistaminen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä sosiaalityöhön ja lastensuojeluun, ennaltaehkäsevistä toimista, kuten kaikkia hyödyttävistä nuoriso- ja vapaa-ajanpalveluista puhumattakaan.

Pia Lohikoski
Vuokralaiset VKL ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkö, joka työskentelee vuokralaisten ja vuokra-asumiseen liittyvien kysymysten parissa päivittäin

Vasemmisto on toivon liike

Vasemmistoliitto pitää puoluekokouksen viikonloppuna Tampereella. Olen Uudenmaan piirin ja useiden sen osastojen asettama ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi. Kävi kisassa kuinka tahansa, olen iloinen ja kiitollinen, että olen saanut paljon tukea ja kannustusta myös muista piirijärjestöistä eri puolilta Suomea. Kokous on kuitenkin paljon muutakin, kuin henkilövalintoja. Kokouksessa Vasemmiston kenttäväki kokoontuu yhteen, keskustelee ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja linjaa tulevaisuutta.

Tavallisten ihmisten arkea koskettava kuntapolitiikka ja ruohonjuuritason toiminta yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa ovat mielestäni vasemmistolaisen liikkeen suola. Niiden lisäksi tarvitaan pippuria, eli valtakunnallisia linjauksia Vasemmiston poliittisista tavoitteista ja niiden esillä pitämistä – riippumatta siitä, ollaanko kulloinkin mukana hallituksessa vai oppositiossa.

Lue lisää

Kerava yksityistää päivähoitoa

Kurkelan koulun laajennushanke oli eilen kaupunginhallituksen esityslistalla, mutta kaupunginjohtaja veti sen pois. Juuri Kurkelan kouluhankkeen edistymisen vauhdittamiseksi on väitetty olevan välttämätöntä, että kunnallisen päiväkodin laajennus muuttuikin muotoon, jossa päivähoidon tarvittavat lisäpaikat annetaan yksityisen päivähoitoyrityksen toteutettavaksi.

Lue lisää

Vain Vasemmisto on todellinen vaihtoehto EK:n linjalle

EK esitti  omat teesinsä ”hyvän työn” luomiseksi Vasemmiston työelämäseminaarissa helmikuun lopulla. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen ajatukset olivat kylmää kuultavaa niin työntekijöille kuin opiskelijoillekin. Inkeroinen vaati kilpailukykyisiä osaajia, jotka olisivat valmiita joustamaan markkinoiden mukaan. Joustoa hän konkretisoi väittäen, että suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on liian jäykkä ja vanhanaikainen. EK haluaisi, että siirryttäisiin palkkausjärjestelmään, jossa palkat sovittaisiin paikallisesti. … Lue lisää