Keravalla on ollut jo vuodesta 1939 alkaen sisällissodan valkoisten uhrien muistomerkki. Nyt julkistettava uusi muistomerkki nostaa pintaan vuoden 1918 punaisen puolen muistoja, joille ei ole tähän mennessä ollut Keravalla omaa paikkaa. Ihmisarvo ja kunnioitus kuuluu kuitenkin kaikille sisällissodan keravalaisille vainajille, jotka omasta näkökulmastaan taistelivat paremman huomisen puolesta. Historia ei ole…
Ihmisarvon puolesta
”Meidän on tärkeää muistaa ihmiskunnan, Euroopan ja Suomen historian murhenäytelmiä ja niiden uhreja. Muistakaamme keskitysleirejä yhtä lailla Auschwitzissa ja Sachsenhausenissa kuin myös Hennalassa, Suomenlinnassa ja Tammisaaressa.
Katsokaamme ympärillemme ja muistuttakaamme itseämme sekä toisiamme kaikella vakavuudella siitä mihin ihmisarvon kieltäminen voi johtaa.”
Valtuustoaloite Keravan 1918 tapahtumapaikkojen merkitsemiseksi
Vuoden 1918 sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma. Sen historia näyttäytyy edelleen pääosin voittajien historiana. Ihmisarvo ja kunnioitus kuuluu kuitenkin kaikille sisällissodan keravalaisille vainajille, jotka omasta näkökulmastaan taistelivat paremman huomisen puolesta. Vuonna 1918 Tuusulan pitäjään kuuluneessa teollisuus- ja rautatiekeskittymässä Keravalla oltiin ajauduttu tilanteeseen, jossa valkoiset ja punaiset olivat sotatilassa keskenään….
Keravalta puuttuu 1918 punaisten muistomerkki – olisiko jo aika muistaa Keravan 31.1.1918 taistelua?
Keravan Vasemmistoliitto muisti kunniakäynnillä Punaisten muistomerkillä Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918, josta tuli kuluneeksi 95 vuotta. Puhuin muistomerkillä Tuusulan Paijalassa siitä, miksei Keravalla ole omaa 1918 punaisten muistomerkkiä.
1918 nuorten punaisten kapinahenki elää yhä kansannousuissa ja protesteissa
Suomen sisällissota, luokkasota tai kansalaissota – monia nimiä käytetään – käytiin työväenliikkeen punakaartien ja porvariston valkokaartien välillä 27.1. – 16.5.1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, kesällä 1917 tapahtunut sosialistienemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa käyty suurlakko ja elintarvikepula. Punakaarti miehitti 27.1. Helsingin virastot ja asetti uuden hallituksen, kansalaisvaltuuskunnan. Työväen vallankumous sai vastaan vanhojen vallanpitäjien vastarinnan, Mannerheimin…
Puhe Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010
Keravan Vasemmistoliitto Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010 Puhe: Pia Lohikoski, Keravan kaupunginvaltuutettu (vas.) Suomen sisällissota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien punaisten joukkojen ja sitä vastustaneen Suomen senaatin valkoisten joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, ensimmäinen maailmansota, torpparikysymys, kesällä 1917 työväenenemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa…