Vasemmistoliiton keravalainen kansanedustaja Pia Lohikoski on jättänyt talousarvioaloitteen, jossa hän esittää 100 000 euron määrärahan lisäämistä ”Uusi suomalainen tarina – taiteen elämyspolut Järvenpään, Tuusulan ja Keravan alueella sekä virtuaalinen museokeskus” -hankkeelle. Kyse on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella toimivien museoiden uudesta hankkeesta, joka tukisi alueen nousua houkuttelevaksi ja omaperäiseksi museomatkailukohteeksi….
Keski-Uudenmaan Vasemmisto ei suostu palveluiden lahtaamiseen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmät Keski-Uudellamaalla suhtautuvat kielteisesti kahdeksan kunnan laajuiseen kuntaliitokseen. Kahdeksikko olisi liitosalueena liian suuri. Se kaventaisi lähidemokratiaa ja veisi lähipalveluita koskevaa päätöksentekoa kauemmas kuntalaisten arjesta. Vasemmisto ei usko kasikuntaselvityksen väliraportin konsulttien nihilistisiin talousennusteisiin, joiden mukaan vanheneva väestö romuttaisi kuntiemme talouden. Asumme Keski-Uudellamaalla lapsirikkaalla muuttovoittoalueella, joka on koko Suomen talouden veturi…
Metropolialue ja Keravan tulevaisuus
Valtuusto kuuli 11.2.2013 Metropolialueen selvityshenkilöiden raportin erilaista ratkaisuvaihtoehdoista, joilla Helsingin seudun koko alueen yhteisiä asioita voitaisiin organisoida paremmin yli nykyisten kuntarajojen. Joidenkin mielestä kaikki on hyvin Keravalla, mutta mielestäni on mietittävä millaista elämää täällä eletään, ei vain viiden, vaan 50 vuoden kuluttua. Miten parhaiten voidaan organisoida asumisen, liikenteen ja ympäristön kysymykset…
Keravalta puuttuu 1918 punaisten muistomerkki – olisiko jo aika muistaa Keravan 31.1.1918 taistelua?
Keravan Vasemmistoliitto muisti kunniakäynnillä Punaisten muistomerkillä Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918, josta tuli kuluneeksi 95 vuotta. Puhuin muistomerkillä Tuusulan Paijalassa siitä, miksei Keravalla ole omaa 1918 punaisten muistomerkkiä.
1918 nuorten punaisten kapinahenki elää yhä kansannousuissa ja protesteissa
Suomen sisällissota, luokkasota tai kansalaissota – monia nimiä käytetään – käytiin työväenliikkeen punakaartien ja porvariston valkokaartien välillä 27.1. – 16.5.1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, kesällä 1917 tapahtunut sosialistienemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa käyty suurlakko ja elintarvikepula. Punakaarti miehitti 27.1. Helsingin virastot ja asetti uuden hallituksen, kansalaisvaltuuskunnan. Työväen vallankumous sai vastaan vanhojen vallanpitäjien vastarinnan, Mannerheimin…
Kyse on työstä, leivästä ja palveluista
Tulo-, varallisuus- ja terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina ennätysvauhtia ja se on vallassa olevan porvarihallituksen politiikan seurausta. Terveys- ja hoivapalveluiden saatavuus on muuttunut yhä enemmän tuloista riippuvaiseksi. Sinivihreä hallitus edisti tätä suuntausta jatkuvasti esittämällä ulkoistamisia ja yksityistämisiä. Julkiset palvelut on tehokkaampaa toteuttaa julkisina, kunhan niihin varataan valtion ja kuntien…
Keski-Uudenmaan kiertue
Kiersimme yhdessä toisen Vasemmiston kansanedustajaehdokkaan Antero Eerolan kanssa Keski-Uuttamaata eilen. Mukana kampanjoimassa oli myös Vasemmiston vantaalainen kansanedustaja Jaakko Laakso. Kävimme päivän aikana Sipoon Nikkilässä, Keravalla, Tuusulan Hyrylässä ja Järvenpäässä. Ensi viikonloppuna kierretään Vantaalla ja Espoossa. Tule morjestamaan ja vinkkaamaan asioita, jotka tulee nostaa esiin.
Unohdetuille 1918 punakaartin tuusulalaisille tytöille, Ida Savolaiselle ja Naima Karille
Tänään seuraamme päivittäin uutisista egyptiläisten, tunisialaisten ja algerialaisten taistelua leivän ja kansanvallan puolesta. Samojen tavoitteiden puolesta Suomessa kansa nousi barrikadeille myös vuonna 1918. Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918 ei kuitenkaan nimeltä kalentereissa mainita, vaan päivää vietetään vainojen uhrien ja holokaustin muistopäivänä, koska tuona samana päivänä vuonna 1945 Auschwitzin keskitysleiri…
Puhe Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010
Keravan Vasemmistoliitto Tuusulassa punaisten muistomerkillä 27.1.2010 Puhe: Pia Lohikoski, Keravan kaupunginvaltuutettu (vas.) Suomen sisällissota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien punaisten joukkojen ja sitä vastustaneen Suomen senaatin valkoisten joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, ensimmäinen maailmansota, torpparikysymys, kesällä 1917 työväenenemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa…