Eurovaaleissa päätetään Euroopan suunnasta myös tulevien sukupolvien puolesta. Jatketaanko kurjistavaa talouskurin ja leikkauspolitiikan linjaa, vai asetetaanko ihmiset rahan vallan edelle? EU:ssa elää yli 100 miljoonaa lasta. Kovat markkinatalouden arvot ovat ohjanneet Euroopan unionin toimintaa ja ajaneet valitettavan usein lasten oikeuksien yli. Vasemmistoliitto haluaa muuttaa tämän kehityksen suuntaa.
Vuonna 2008 alkaneella, työllisyyttä ja hyvinvointijärjestelmiä ravisuttaneella talouskriisillä on ollut vakavia seurauksia lapsille eri puolilla Eurooppaa. Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikissa Euroopan maissa, myös tasa-arvoisina pidetyissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ja Suomessa. Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa 28 % EU:n 28 jäsenmaan alle 18-vuotiaista. Lasten arjessa köyhyys ja eriarvoisuus rikkovat rajusti lapsen oikeuksia. Lapsi ei voi perheensä taloudelliselle tilanteelle mitään.
Euroopan talouskriisiä on yritetty parantaa väärin lääkkein tekemällä valtavia leikkauksia tavallisten ihmisten hyvinvointiin. Taloudellisten sopeutusten nimissä EU:ssa on tehty päätöksiä, joilla lisätään työttömyyttä, lapsiköyhyyttä ja kurjistetaan tavallisten lapsiperheiden tilannetta. Budjettikurilla ei paranneta taloustilannetta, vaan se pahenee. Sijaiskärsijöiksi joutuvat lapset ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.
Asettamalla lasten ja nuorten edun ensisijaiseksi myös taloudellisessa päätöksenteossa, huolehdimme koko unionin taloudellisesta tulevaisuudesta. Jos heidät jätetään päätöksenteossa marginaaliin, rakennamme humanitäärisen kriisin Euroopan unionin sisälle. EU:lla, joka ei kuuntele lasten ja nuorten tarpeita, tasoita hyvinvointieroja, huolehdi koulutuksen maksuttomuudesta ja perusturvasta ja hyvästä ympäristöstä, ei ole tulevaisuutta. Näiden tavoitteiden edistämiseen EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myös Lapsen oikeuksien sopimuksessa.
Euroopassa nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Työttömyys, näköalattomuus ja vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen syrjäyttää nuoret sukupolvet. Nämä luovat maaperää yhteisöllisen epäluottamuksen ja muukalaisvihamielisyyden kasvulle. Epäoikeudenmukaisuuden tunne vähentää sitoutumista yhteisöön, syrjäytyminen on riski yhteiskuntarauhalle. Euroopan laajuisella nuorisotakuulla ja lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöihin sijoittamisella ja huolehtimalla perheiden hyvinvoinnista rakennamme parempaa Eurooppaa.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset lapsiin. Talouspolitiikassa on otettava huomioon pitkän tähtäimen tavoitteet hyvinvoinnin kasvattamisesta ja lopetettava luottoluokittajien pillin tahtiin tanssiminen.
Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa jokapäiväiseen arkeemme. Vain vahva, punavihreä vasemmisto voi muuttaa Eurooppaa vastaamaan ihmisten tarpeisiin.
Vasemmistoliiton ehdokkaita äänestämällä edistät sitä, että:
- EU:n tulee ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissään.
- EU:n tulee ehkäistä lapsiperheköyhyyttä.
- EU:n budjettivaroja tulee käyttää nykyistä enemmän lasten ja nuorten hyväksi.
- EU:n päätöksenteossa arvioitava ennakolta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset
- EU:n tulee edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntemuksen nykyistä parempaa hyödyntämistä.
- Nuorisotakuu tulee toteuttaa EU:n laajuisesti ja siten, että se lähtee nuorten omista lähtökohdista liikkeelle sekä sen toteuttamiseen on varattava riittävät voimavarat.
- EU:n tulee ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua. Koko lapsiväestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimia haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi.
Lisätietoja:
Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän pj Pia Lohikoski
